Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Täällä hieman haikeissa tunnelmissa tuli juhlittua kämppisten kanssa itsenäistä Suomea kera hedelmäsalaatin.. No onneksi enää 17 yötä siihen, että pääsee Suomeen nauttimaan lumesta. Täällähän tosiaan sataa vettä/räntää joka päivä :( Ja kyllä huomaa, että opiskelukaverit tulee erilaisista ilmastoista, sillä hehän juhlivat räntää lumena ja ihmettelevät kuinka kaunista se on :D

Sain eilen seuraavan satsin väritettyä, deadline vasta viikon päästä perjantaina :) Joten hyvä mieli siitä. Tosin jouluksi saakin sitten ottaa seuraavan satsin mukaan kotiin, sillä väritettäväähän riittää.. (ps. apua otetaan vastaan ;) ) Myös muut albumit ovat ajan tasalla ja kaikki tehtynä tähän asti! Keskiviikkona saakin hieman lomailla kun täällä on juhlapyhä ja hommat on näin hyvällä mallilla.

Myös viime viikonloppuna tuli tehtyä muutakin kuin kouluhommia. Lauantaina opiskelukaveri tuli meille kokkailemaan mulle ja sit käytiin Auschanissa (isossa kaupassa), joka kyl tällä kertaa tuotti pettymyksen. Sunnuntaina käytiin syömässä Bolivialaisessa ravinnossa. Tilasin keittoa ja oli kyllä mielettömän hyvää! Onneksi kuitenkin sain tietää vasta syömisen jälkeen, että kaverin lihanpalassa oli vielä eläimen karvoja kiinni...Ruokailun jälkeen tuli käveltyä piiitkä lenkki, kun kaverit eivät heti luottaneet mun suuntavaistoon vaan päättivät mennä toista reittiä etsimään Esselungaa (toista isoa kauppaa)..No olisivat vain uskoneet..Lopultahan mä sit "jouduin" ohjaamaan meidät oikealle reitille tunnin kävelyn jälkeen..Toisaalta Esselunga oli kyllä sen arvoinen! Ihmeellistä miten ihminen voi olla iloinen Citymarketin tyyppisestä kaupasta!! Kaupasta vaan sai kaikkea mitä halusin ja kaikki oli niin kauniisti esillä. Parasta kaikessa on se, että suorinta tietä meiltä on sinne 15min kävelymatka!!!

Olo on edelleen hieman kurja kun flunssa ei meinaa lähteä millään. Tukkoisuus on jo helpottanut, mutta kurkku kutiaa inhottavasti. Toivottavasti helpottaisi nyt ennen viikonlopun Napolin matkaa!!

Mut nyt unille!

Observointia ja kiitospäivää

Heipä hei!

Kolmas albumin palautus huomenna ja kansiot kasassa! Värityksetkin aikataulussa. Tällä hetkellä taistelen flunssan kanssa, kurkku täynnä kaktuksia :( Toivottavasti pian helpottaa, nyt vaan teetä, teetä ja lisää teetä.

Ensimmäinen observointi on nyt sitten tosiaan ONNEKSI takana. Hieman harmittaa olla näin iloinen, että se on takana, mutta ei voi muutakaan sanoa sen koulun jälkeen! En enää halua jalallanikaan astua siihen Montessorikoulun irvikuvaan. Pahaa teki katsoa! Opettajat kohtelivat oppilaita todella ala-arvoisesti eikä opetusta voi kutsua hyvänäkään päivänä Montessorin oppejen mukaiseksi. Ei siitä sen enempää. Onneksi seuraava harjoittelu Ruotsissa on jo varmistunut koulussa, jonka tiedän takuuvarmaksi olevan hyvä! Ja pääsempä todennäköisesti katsomaan myös Erdkinder-koulua joka aloitti toimintansa vuosi pari sitten! Niin ja kaikille Montessori uutisista kiinnostuneille tiedoksi, että AMI hyväksyi NAMTAn järjestämän Adolescense-kurssin alaisekseen. Joten kaikki yläluokkien Montessoriopetuksesta kiinnostuneet viettämään kesälomaa sinne ;)

Torstaina pääsin viettämään elämäni ensimmäistä Thanks giving-juhlaa meksikolaisen ruuan merkeissä. Ilta oli oikein onnistunut! Opiskelupäivän jälkeen suurinosa opiskelijoista, luennoitsija ja henkilökunnan jäsen tulivat meille ja nyyttäriperiaatteella saimme pöydän loihdittua notkumaan herkuista. Yhdessä vietetty aika oli juuri sitä mitä kaipasinkin ja olo parani huimasti kun tajusi mikä ihana "perhe" meillä oikein täällä onkaan! Tämän ovat huomenneet myös luennoitsijamme, jotka jaksavat sanoa, kuinka merkillisen hyvin tämän vuoden kurssi on sujunut. Nyt täytyykin koputtaa puuta, että tilanne pysyy näin hyvänä loppuun asti.

Ensimmäinen lumisadekin saatiin tällä viikolla, tosin kun heräsin oli sade muuttunut jo rännäksi, Citta Altaa kuitenkin päällysty hienoinen lumipeite. Vuorilla lunta onkin jo aikalailla. Taitaa kuitenkin jäädä tän työtaakan alla ensimmäiset hiihtelyt joululomille Suomeen. Siihen ei muuten enää ole kuin 25 yötä, että pääsen lentämään sinne!

Opiskeluissa päästin tällä viikolla aloittamaan vihdoin maantieto ja ensimmäinen kosminen tarina käsitelty. Mielenkiintoista edelleen on, vaikkakin välillä meinaa väsymys painaa päälle ja innostus vaihtua hieman arkisemmaksi puurtamiseksi. No onneksi on kohta loma.

Nyt taidan katsella taas jonkun ohjelman ja sitten painua unille, jotta saan tämän kurkkukivun karkoitettua.
Mukavaa joulunodotusta kaikille!

Hyvää isänpäivää!

Heipä hei!

Tämä isänpäivä onkin mennyt hieman erilaisissa merkeissä kuin yleensä. Mutta toivottavasti suvun isät (ja tietty muutkin) ovat viettäneet mukavan isänpäivän ilman loistavaa seuraani ;)

Täällä syksy alkaa olemaan jo pitkällä ja opinnoista onkin kokonaisuudessaan nyt tehty 1/4!! Ensimmäiset väritykset on palautettu ja huomenna alkaa ensimmäinen observointi Milanossa. Tällä hetkellä kaikki on valmiina ja ajattelinkin katsella jonkin teevee sarjan ja väritellä loppu illan. Ihmeellistä kun on vapaata :D Seuraava viikonloppu tulee varmaankin myös olemaan vapaa kun tosiaan on observointi. Ihanaa!

Ja mukavia uutisia: Ryanair jatkaa lentoja Tampereen ja Bergamon välillä helmikuussa (ja mun onneksi myös Bergamon ja Göteborgin välillä ;) ). Nyt onkin sitten 10 lentoa odottamassa :D :D Jep jep! Joulukuussa Napoliin viikonlopuksi, jouluksi kotiin, helmikuussa Ruotsiin observoimaan, maaliskuussa Suomeen observoimaan ja pääsiäisenä kotiin viettään lomaa :)

Kävin muuten äsken kävelyllä ja ostamassa vaa'an. Ja ilmeisesti havainnot pitävät paikkaansa. Paino on todella tippunut. Ihme homma kyllä tällä syömisellä ja näin vähällä liikkumisella. Noh toivottavasti ei tätä tahtia jatku :D

Mukavia syksy/alku talven hetkiä kaikille! Enää 39 yötä niin tuun Suomeen :)

marraskuun kuulumisia

Heipä hei taasen!

Hengissä ollaan, vaikken olekaan tänne ehtinyt kuulumisia päivitellä.

Ensimmäisenä iloinen uutinen: palautin juuri äsken gradun lopulliseen tarkistukseen!! Onnistuin saamaan eilen albumit valmiiksi, joten tänään sitten väsäilin sen kasaan. Nyt sit vain odottelemaan.

Gradun lisäksi täällä on tosiaan aherrettu yllätys yllätys albumien ja väritystehtävien kimpussa. Nyt tosiaan kaikki tähän mennessä kirjoitettu, tarkastettu ja muokattu. Värityksistä ensimmäinen sarja valmiina ja botany aloitettu. Lisäksi onnistuin kuin onnistuinkin lähettämään Montessori-lehteen kuulumisia ja kuulemma ehtivät sinne ajoissa :)

Hommien lisäksi lokakuussa sain viettää aikaa vierailijoiden kanssa. Ensimmäisenä Bergamoon tupsahti Samuli. Ikävä kyllä yhteinen aika rajoittui iltoihin, sillä luennoilta ei voi olla pois :(. Samalla viikolla myös montessoriopettaja Hannu vieraili poikansa kanssa Bergamossa. Kävimmekin keskiviikkona syömässä Hannun ystävien luona. Perhe on sama, jolta sain patjatkin lainaan. Tällä viikolla sain lisäksi Mariannelta kutsun Napoliin viikonlopuksi hänen poikaystävänsä kotiin! Tietenkin tartuin tilaisuuteen ja ostin jo lentoliput :) Kämppikseni ja yksi opiskelukaverini olivat paikalla kun sain kutsun ja myös he halusivat mukaan, kysyttyäni Mariannelta ostivat myös he liput Napoliin. Nyt sitten vain odottelemaan huikeaa viikonloppua!

Viime viikolla meillä oli 5 päivän vapaa, joka tuntui kyllä aivan luksukselta! Perjantaina sainkin isosisko Niinan, pikkusisko Riikan ja siskontytön Julian kylään. Lauantaina pääsinkin kiertelemään kaupunkia heidän kanssaan. Oli kivaa, kun oli vihdoinkin paremmin aikaa tutustua kaupunkiin ja vieläpä hyvää seuraa. Käveltyä tuli ja paljon! Sunnuntaina keli näytti aluksi luvattua paremmalta. Päätimme aamupäivästä katsomassa luonnontieteellisen ja argeologisen museon ja sen jälkeen lähteä Selviinoon. Ikävä kyllä keli kuitenkin huononi iltaa kohden ja Selviinon retki ei lopulta ollutkaan ihan niin hyvä idea, no tulipahan käytyä :D

Hyvästellessä niin Samulia kuin siskoja ja Juliaakin koti-ikävä tuntui taas valtaisalta. Lentokentällä kun tekisi mieli hypätä itsekin kotiin. Olo kuitenkin helpotti pikku hiljaa kun sai työnteosta kiinni. Lisäksi kämppiksien ja opiskelukavereiden seura helpottaa kummasti yksinäisyyteen :D. Ja taas kun viiden päivän jälkeen palasi luennolle muisti myös sen kuinka paljon sitä voikaan nauttia ja saada irti näistä opinnoista. Ja toisaalta kaupoissa on jo joulukoristeet, joten eiköhän se joululomakin sieltä kohta tule. Lisäksi viikon päästä on ensimmäinen observointi ja silloin opinnoista on (ajallisesti) käyty 1/4!!

Tiedän, että joitain teitä kiinnostaa millainen sää täällä on, joten kerrottakoon, että olen hieman yllättynyt siitä, että täälläkin on aika pimeää! Pimeä tulee myös täällä noin neljän viiden aikoihin! Yöt ovat jo aika kylmiä ja onneksi erinäisten sattumusten ja ikävien tilanteiden kautta saimme lopulta lämmityksen toimimaan ja jonkinlaisen yhteisymmärryksen sen käytöstä. Sää on tällä hetkellä kovin sateinen, aina silloin tällöin on muutama poutaisempi päivä välissä. Onneksi Bergamo on kuitenkin omien havaintojeni mukaan välttynyt pahimmilta sateilta ja tuhoilta (muualla Italiassa kun sateet ovat muun muassa vaatineet 3 kuollutta ja Pompeijissa sortui yksi rakennus...)

Jepsistä, tällaisia kuulumisia tällä kertaa :) Mukavaa joulun odotusta kaikille ;)

Lokakuun ensimmäisen viikon kuulumisia

Heipä hei!

Mitäs Suomeen kuuluu? Hieman vähänlaisesti on nyt tänne kommentteja ja sähköpostiinkin kuulumisia tullut..Piristäkäähän päiviäni viesteillänne :)

Täällä elämä jatkuu hyvin samanlaisena kuin tähänkin asti. Hommia riittää ja arki luistaa mukavasti ja todella todella nopeasti. Vasta loppuviikosta aina tajuaa, et hetkinen hei, viikkohan on taas vierähtänyt. Tietenkin kun hommaa riittää ja seura on mukavaa niin kyllähän se aika menee nopsasti..

Opinnoissa ollaan jatkettu kieliopintojen, matematiikan ja musiikin parissa. Ensimmäisen presentaationkin kävin tekemässä maanantaina ja toivottavasti huomenna uudestaan. Ainakin vielä pidän niistä, sillä ovat mainio tilaisuus oppia ja saada palautetta. Aluksi toki hieman jännitti, mutta onneksi porukka on niin hyvä, että itsensä likoon pistäminen ei hirvitä. Lisäksi opettajan palaute oli todella rakentavaa ja kohteliasta. Harjoittelut (jolloin siis harjoittelemme keskenämme) ovat sujuneet myös hyvin ja ovat todella hyvä ja mukava lisä opintoihin. Varsinkin musiikissa se on minulle todella todella hyödyllistä. Luentojen jälkeen kun on aina vähän ulapalla, mutta kummasti tuo välineiden kanssa työskentely opettaa!! Enpä olisi uskonut! Sitten vaan toivomaan, että kun joskus pääsee työelämään olisi koulussa tone barit ja kellot.

Kieliopinnot ovat olleet todella mielenkiintoiset, voi kumpa englanti olisi joskus opetettu mulle tuolla tavalla.. Olisi meinaan ollut hiukkasen helpompaa! Jotenkin nyt tajuaa niin monta asiaa siitäkin kielestä.

Tällä hetkellä täällä kuitenkin ihmetellään opiskelukavereiden kanssa sitä, kuinka paljon oikein käymme täällä Lasten Talon harjoitteita (eli siis 3-6 vuotiaille tarkoitettuja harjoitteita). Toki on hyvä tietää, mistä lapset tulevat ja kaikki on ollut todella mielenkiintoista. Tosi asia kuitenkin on, että reilu kuukausi on jo takana ja vieläkin käydään esim kieliopinnoissa n. 4 vuotiaille tarkoitettuja harjoitteita... No saas nähä kuinka käy.. mun tehtävä lienee kuitenkin istua luennoilla ja kirjoittaa kiltisti albumeita :D

Siitä tulikin mieleen, että nyt täällä alkaa ensimmäiset opiskelijat suivaantumaan opettajamme käytökseen. Ymmärrän kyllä todella hyvin tämän ärsytyksen, mutta itse olen ottanut lähtiessäni saamani neuvon käyttöön "Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos" Joten pyrin suhtautumaan asioihin hieman suodattaen ja olla välittämättä joistain ihmeellisyyksistä... Ja siis itselläni ei edelleenkään kyllä oikein ole valittamista opettajasta. Ei ole mua kohtaan ollut töykeä ja enkä edes koe hänen olevan töykeä muillekaan..Hänellä nyt sattuu vaan olemaan omanlaatuinen huumorintaju ja hän on aikamoinen persoona..Itse lähinnä naureskelen hänen jutuilleen :D

Viikon loppu puolella sain myös Suomesta palautetta gradustani. Lupa lopulliseen tarkistukseen jätöstä tuli muutaman korjausehdotuksen kera.. Täytyy nyt tässä jossain välissä yrittää hieman tarkastella sitäkin, jotta saisi sen vihdoin kokonaan pois tehtävälistalta. Positiivista nyt kuitenkin oli, että kyseiset korjaukset eivät vie enää kuin maksimissaan yhden päivän. Joten siellä päässä alkais opinnot olemaan purkissa.

Sitten muita kuulumisia :D Ikävä kyllä kuvien lisääminen ei vieläkään onnistu :( Tarvii alkaa suunnittelemaan jotain kuva-albumi systeemiä, jos ei ala sujumaan, jotta pääsette myös näkemään miten täällä menee. Tänä viikonloppunakin kun oli taas aihetta kuvailla! Tää on meinaan aivan mieletön kaupunki!! Täällä oli taas tapahtuma keskellä kaupunkia viikonloppuna! Ja ei mikään ihan pieni tapahtuma ollutkaan. Kaupunki oli täynnä pieniä myyntikojuja. Ja tarjolla oli jos vaikka mitä! Kyseessä oli tällä kertaa Eurooppa-tapahtuma ja myyntikojuja oli monista maista. Olipa Suomikin edustettuna Lappi aiheisilla tuotteilla joista voisin väittää etteivät ole Suomea nähneetkään..No, mutta näkipähän oman maan lipun :) (niin eivät edes puhuneet suomea :D) 

Perjantai iltana oltiinkin koko ilta siellä kiertelemässä opiskelukavereiden kanssa. Oli todella hauskaa ja todella piristävää! Nyt alkaa olemaan hauska huomata, kuinka ne omat ihmiset alkaa opiskelukavereistakin erottumaan. Erityisen huippua on se, että toisesta kämppiksestä on tullut niin hyvä kaveri. Hän pitää lisäksi myös juoksemisesta ja nyt ollaankin otettu tavaksi, että joka tiistai ja torstai koulun jälkeen lähdetään juoksemaan ja lisäksi viikonloppuna pyritään tekemään yksi lenkki. Lisäksi käydään monesti yhdessä ruokakaupassa ja kävelyllä. Olen todella iloinen, että olen saanut uuden sydänystävän näin nopeasti ja vieläpä kämppikseksi :) 

Tänä viikonloppuna olen saanut taas albumit ajantasalle eli siis kaikki on tähän asti tehtynä! Ja vieläpä luin kaiken läpi ja korjailin! Sen lisäksi olen väritellyt käteni kipeäksi. Suurin osa ensimmäisestä satsista on siinäkin tehty. Joten hyvin olen pysynyt tahdissa mukana ja olen tyytyväinen siihen, että nyt kun työskentelytahti on hieman rauhallisempi ja omat työskentelytottumukset näköjään toimivat jää aikaa jo vähän muuhunkin. Tarvii nyt vain toivoa, että seuraaava viikko olisi suht helppo, sillä sunnuntaina saan Samulin tänne :). Olisikin huippua jos nyt noi seuraavat viisi päivää olisivat sellaisia luentoja, että saisin kaiken tehtyä sunnuntai iltapäivään mennessä niin, että su illan pääsisin nauttimaan Samulin seurasta.

No niin, nyt sitä voisi vaikka palkita itsensä ahkerasta viikonlopusta katsomalla jonkun telvisio-ohjelman netistä. Harvinaista herkkua täällä, tosin eipä sieltä telvisioista montaa sarjaa tule, jotka olisivat katsomisenarvoisia..Kirjoitelkaahan mulle viestejä (niin ja kyllä tänne muuten postikin kulkee ;) )

Mukavaa viikkoa kaikille! Nauttikaahan ensilumesta, jos sellainen sinne jo seuraavalla viikolla sataa :D Toivottavasti on lunta myös 11 viikon päästä kun oon siellä viettämässä joulua :)

Ensimmäinen kuukausi takana ja ensimmäinen albumitarkistus ok

Se olisi sitten ensimmäinen kuukausi tosiaan takana. Alun koti-ikävästä on selvitty ja elämä täällä alkanut sujumaan hyvin. Opiskeluhommia on todella paljon, mutta onneksi tosiaan työmäärä on nyt hieman tippunut kun tuli lisää harjoitteluaikaa ja presentaatiot. Ja tosiaan opiskelemaanhan tänne on tultu, eikä tämä mitenkään yllätyksenä tullut.

Perjantaina sain albumini takaisin ensimmäisestä albumintarkistuksesta ja huomenna on tapaaminen tarkistajan kanssa. Palaute oli todella positiivista ja korjattavaa ei ollut muutamaa pientä viilausta lukuunottamatta ja nekin sellaisia, joita ei tarvitse uudelleen tarkistuttaa albumintarkistajalla. Joten 1/8 meni läpi hyvillä palautteilla :) Ja arvatkaas mitä? Mun albumintarkastaja on SUOMALAINEN! Tiesin, kyllä että on mahdollista saada hänet, mutta en uskaltanut edes toivoa, että kävisi niin hyvä tuuri. Mutta olin kyllä positiivisesti yllättynyt!

Opiskeluissa aloitettiin viime viikolla kieliopinnnot. Muuta erityistä mainittavaa ei taida olla. Viikko meni niin nopeasti, eikä mitään erikoista tapahtunut. Opinnot ovat edelleen kiinnostavia, vaikka välillä työmäärä tuntuukin raskaalta. Onneksi tänä viikonloppuna on ollut enemmän aikaa tehdä kaikkea muutakin.

Lauantaina kävin paikallisessa automarketissa tarkoituksena käydä katsomassa josko löytyisi vieraille tyynyjä, itelle töppösiä, kuljetustuubia väritystehtäville ja tekemään ruokaostoksia. Yllättäen kaikki mitä lähdin etsimään löytyi ja muutama muukin ostos! Ja kassalla jopa ihmettelin ostosten loppusummaa (oli meinaan hieman pienempi kun olin ajatellut :D) Mutta nyt täällä on sitten muutama ekstratyyny vieraille :) Enää ei olekaan kuin kaksi viikkoa kun saan Samulin tänne viikoksi <3 ja siitä viikko niin tulee siskot ja Juliakin kyläileen. En malta oottaa!

Elämä täällä on nyt tosiaan maistumaan. Paikka alkaa tuntumaan kodilta ja vaikka ilma on jo viileämpi on Suomessa ilmeisen paljon viileämpää ;). Ihmisiä on toki välillä kova ikävä. On se vaan jännää kun ottaa etäisyyttä kuinka sitä huomaa, kuinka tärkeitä perhe, ystävät ja tuttavat ovat. Kämppikset ovat osoittautuneet oikein oivaksi valinnaksi! Toinen jopa alkaa olemaan todella tärkeä ystävä ja toisenkin kanssa tullaan hyvin toimeen. Erityisen helpottavaa on se, että kaikkien siisteyskäsitys on samanlainen ja kaikki myös pitävät asunnosta huolta, joten kotihommista ei ole tarvinnut muistutella kenellekään ja hommat ovat jakautuneet tasaisesti. Tietty rakas astianpesukoneemme on suuri apu myös :D. Lisäksi olemme ottaneet tavaksi jakaa monia asioita, joiden ostaminen on myös jakautunut tasaisesti. Esimerkiksi euron! viinejä on ostettu tasaisesti ja perjantaina yleensä testataan joku uusi viini. Tällä viikolla testattiin yhtä jo kaupassa kun siellä oli viininmaistajaiset :D entinen huippujalkapalloilija Claudio Sala oli siellä myös tarjoilemassa viiniä..

Kaikenkaikkiaan olen todella tyytyväinen siihen, että päätin muuttaa muualle kuin luostariin ja päätin että haluan kämppiksiä. Olisi se vain paljon tylsempää ja yksinäisempää jos yksin asustelisi. Esim pe valvottiin kahteen höpötellen ja väritellen. Ja eilen käytiin kaupungilla Happy Houria viettämässä. Happy Hour täällä on aivan mieletön! Suosittelen lämpimästi! Täällä sillä ei meinaan ole mitään tekemistä halvan alkoholin kanssa. Täällä se tarkoittaa ilmaista ruokaa kun ostat jotain muuta!! Todella. Maksat vain juomasta ja sitten käyt hakemassa lautasen täydeltä herkkuja (suolasia) :D Aivan huippua!

Nyt täytyy alkaa painua untenmaille, että jaksaa uuden viikon koitokset. Kuvien lisääminen ei ole onnistunut, vaikka olen yrittänyt useana eri päivänä ja useita kertoja, joten ainakin toistaiseksi en pysty tänne kuvia lisäilemään :( Tosin eipä nyt ole ollut aikaa niitä ottaakaan...Mutta jos joku tietää asiasta jotain ilmoitelkaa. Niin ja alkakaahan asentelemaan niitä skypejä ;)

Mukavaa viikkoa kaikille!

Lahja :D

Nyt on ihan pakko päivitellä vaikka kirjoittelinkin tänne juuri. Tänään vain tapahtui jotain sellaista, mitä en osannut ihan heti odottaa :D

Olen kuullut huhuja siitä, että opettajamme osaa olla aika tiukka ja ehkä jopa hieman tyly ja ilkeä. No omat kokemukseni ovat onneksi päinvastaisia, vaikka toki huomaan, että hän on aikamoinen persoona ja aika tiukka täti. Itse kuitenkin tykkään hänen tyylistään, eikä ongelmia ole ollut. No any case, tänään hän järjesti sitten aikamoisen yllärin. Tauon jälkeen hän tuli istumapaikkani luo pussin kanssa ja antoi minulle lahjan :) Lahjana oli hyttysmyrkkyjä :D Syynä oli se, että hyttyset on kiusanneet mua täällä ja viime viikolla kun puhuimme, olin kertonut asiasta ohimennen ja näyttänyt kuinka ne olivat yön aikana iskeneet käsiini. Aika mukava ele mielestäni ja tuli kyllä aivan yllättäen eteen! Joten taidan olla opettajan suosiossa ;)

Tänään alkoivat myös presentaatiot ja veikkaampa, että tulen jatkossa pitämään todella paljon niistä! Toki se on haastavaa yht äkkiä esitellä jokin materiaali muilla ja pitää presentaation, mutta niinhän se sitten tosi elämässäkin on. Ja ryhmä on mukava ja en ole koskaan pelännyt esiintymistä :) ja toisaalta kun ei ole englantia äidinkielenään puhuva voi hyvin verhoutua osittain senkin taakse ;) ei vain. Mutta ainakin tähän mennessä olen oppinut materiaalit mielestäni niin hyvin, että en koe minkäänlaista ongelmaa esitellä niitä.

Jeps. Että tallaista, nyt taas albumien kimppuun :) Outoa kun tänään tuli uutta asiaa niin vähän! Jääpä aikaa värittämiseenkin!

Värittelyä ja shoppailua

Se olisi taas yksi viikko takana päin ja uusi alkamassa. Nyt sitä sit on oltu täällä jo neljä viikkoa. Välillä tuntuu, että täällä on ollut vaikka kuinka pitkään ja välillä taas siltä, että juurihan sitä tänne tuli. Valtavasti on kuitenkin töitä tehty ja kaikkea uutta opittu, niin opinnoissa kuin muutenkin. On se vaan totta, että tämä avartaa ja pistää katsomaan asioita hieman uudessa valossa.

Ennen kuin menee liian syvälliseksi pohdinnaksi voisin kertoa miten loppu viikko on sujunut. Perjantaina meillä oli todella mielenkiintoinen luento 0-3-vuotiaista kotiympäristössä, päästiin jopa katsomaan videota aiheesta (ensimmäinen kerta muuten neljään viikkoon kun mitään telkusta katsoin). Joten hieman yllättäen opettajaopintojen ohessa sai mielettömästi vinkkejä siihen, miten voi kotona tukea lapsen kehitystä ja mitä näkökulmia voisi ottaa huomioon jos joskus siunaantuu lapsia. Oli kyllä todella mielenkiintoista ja aikalailla myös erilaista mihin on totuttu.

Perjantaina meillä oli tosiaan myös ensimmäiset värityspippalot :) Tosin opintojen rankkuus on yllättänyt monet ja varsinkin ei englantia äidinkielenään puhuvat olivat niin väsyneitä ja huolissaan albumeistaan, että osallistujien määrä jäi vain muutamaan. No joka tapauksessa viini oli hyvää ja sain värityksiä valmiiksi.

Olimme jo etukäteen päättäneet kämppiksen kanssa lähteä lauantaina katsastamaan, mikä ihmeen ostoskeskus se täällä oikein onkaan. Siispä aamun kirjoittelujen jälkeen hyppäsimme bussiin ja kohti Orio Centeriä. Bussi matka kesti noin 15-20 minuuttia. Ostoskeskus on aivan lentokentän vieressä, joten oli todella helppo löytää. Tosin myös se, että teinejä täynnä oleva bussi tyhjenee kokonaan yhdellä pysäkillä oli myös aika selvä merkki siitä, että nyt ollaan perillä :D.

Perillä näky oli kyllä aika uskomaton. Mä kun luulin, että Idea Park on iso! Ja mitä vielä! Paikka oli mieletön, mä jopa eksyin kerran (mikä oli vaan kivaa, koska löysin taas uusia kauppoja :D). Ollaan tässä aiemmin manattu muun muassa kämppisten kanssa sitä, että täällä keskustassa vaatteet ja kengät ovat muutamaa (huonolaatuista) kauppaa lukuun ottamatta kalliita. No nyt löytyi syy: ne edullisemmat on ostoskeskuksessa (H&M:stä alkaen). Kauppoja oli mielettömästi ja hinnatkaan eivät olleet päätä huimaavia. Toki kalliimpiakin liikkeitä löytyi.

Oli kyllä oikein kannattava reissu ja mukaan lähtikin kaikkea kivaa :)

Nyt täytyy kuitenkin alkaa nukkumaan, jotta jaksaa seuraavan viikon taas ahertaa. Onneksi sain sentään rästihommat tehtyä, jotta pääsee taas aloittamaan viikon puhtaalta pöydältä. Hieman jännittää mitä huomiset presentaatiot tuo tullessaan. Ihanaa kuitenkin se, että luentojen määrä hieman vähenee aiempiin viikkoihin nähden!

Kuvien lisäämisen kanssa oli taas ongelmia, joten lisäilen ne tekstiin jälkikäteen :(

Opintojen ihanuus :)

Täällä ollaan aivan Montessori menetelmän lumoissa! Voi kumpa kaikki tutustuisivat montessoripedagogiikkaan jossa tarkoituksena ei siis ole opettaa oppiaineita vaan tukea lapsen kehitystä itsenäiseksi, muita ja ympäristöään kunnioittavaksi yksilöksi! On tää vaan niin hienoa!

Ja tietty oon ihan tulessa noiden matematiikkavälineiden kanssa ja hämmästyn koko ajan kuinka tosiaankin aika hankalatkin asiat voidaan välineiden avulla tuoda niinkin yksinkertaiseen muotoon! Esim 1789:134 ei ole homma eikä mikään ja lapsi voi hyvinkin tehdä tämän ensimmäisellä luokalla!

Tällä viikolla on myös sattunut koululla kaikkea hassua, hauskaa ja onnistumisen iloa. Hassusta ja hauskasta vastaa ehdottomasti meidän opettaja, joka muun muassa halusi demonstroida, että piste liikkuessaan muodostaa suoran, tupakalla :D. Eipä taida oikein soveltua suomalaiseen koululuokkaan :D. Lisäksi hän on muun muassa repinyt yhdeltä oppilaalta hiuksen (se myös siis suora).

Onnistumisen iloa olen kokenut tänään oikein roimasti kun meillä vihdoin alkoi harjoittelut, tarkoittaen sitä, että koko aamupäivä meillä on aikaa harjoitella välineiden kanssa ja saada tarvittaessa ohjausta. Oli oikein mukavaa huomata, kuinka hyvin olin oppinut välineet. Lisäksi teimme harjoitusta ryhmässä ja sain hyvää palautetta ja lisäksi teimme todella hyviä huomioita ja lisäideoita! Harjoittelua on jatkossa 2 kertaa viikossa, mikä on todella huippua! Lisäksi tuo aikahan sopivasti syö aikaa luennoilta, joten ei ihan niin paljoa ole albuminkirjoittelua, mitä nyt on ollut (sekin ihan tervetullutta!)..

Onnistumisen iloa koin tänään myös lukutunnilla, jossa siis luemme Montessorin kirjallisuutta ja keskustelemme siitä. No tänään keskustelun lomassa tein oivalluksen Montessoriympäristön ja perinteisen koululuokan yhdestä merkittävimmistä eroista ja uskaltauduin myös avaamaan suuni ja sopertamaan sen muille. Muiden reaktio oli hieman yllättävä! Yllättäen osalla jäi suu auki ja jopa opettaja havahtui. Sain paljon positiivista palautetta siinä tilanteessa ja vielä tauolla siitä, kuinka kauniisti asian kiteytin. Joten olen nyt hieman ylpeänä onnistumisestani :). Kiva huomata, että on ymmärtänyt asioita ja oppinut ja onnistuu! Tätä itseluottamusta juurikin tarvitsen! (Tänään se jopa näkyi heti ruokakaupassa, jossa oikein sujuvasti puhuin italiaa ja englantia sekaisin saaden asiani oikein hyvin perille :D)

Joten tälläisia positiivisia kommelluksia tällä kertaa! Nyt jatkaan albumien kirjoittelua!

PS.Värittely on myös aloitettu :) Perjantaina ekat värityspippalot :) Muina aikoina kaipailisin värittelyseuraa tuonne Skypeen ;)

Ensimmäisen albumitarkistuksen hommat valmiina!

No niin! Deadline on kymmenen tunnin päästä ja juuri sain paperit kansioon ja kansion reppuun! JEI! Sit jännityksellä odottamaan mitä albumintarkistaja on mieltä mun sepustuksista. Tällä ekalla kertaa olisi ollut mahdollista saada lisä aikaa palauttamiseen, joten olen aika tyytyväinen siitä, että sain albumit palautuskuntoon, vaikka vieläpä perjantaina koulun jälkeen pidin vapaata ja lauantainakin vierähti useampi tunti kaupassa.Joten tällä hetkellä mieliala on suht korkealla, eiköhän nämä opinnot tästä sutjaannu. Koko ajan kun vielä tuntuu helpommalta kirjoitella luennoilla.

Lauantaina sain myös kaksi patjaa kotiin kuljetuksella. Joten halukkaat vierailijat voivat alkaa ilmoittelemaan itsestään. Lakanoita löytyy vaikka koko kylälle.. Täkit hieman tiukassa, mut taitaa olla yks ekstra ja sit vielä yks makuupussi.. Tulla tosiaan saa (tiettyinä ajankohtina), mutta en tosiaan tiedä kuinka ehdin näkemään, mut toki teen aina parhaani ja sit raivaan vaik väkisin illan tai pari ja jätän rästihommia
Tässä päiviä, jotka EI käy:
- vko 41 (albumien tarkistus seuraavalla viikolla joten liikaa hommia)
-vko 42 Samuli täällä.
- vko 46 (en välttis kotona kun on observointi paikassa x)
- vko 47 (albumien tarkistus seuraavalla viikolla joten liikaa hommia)
- 23.12 -> koska tuun Suomeen :D

Parhaita ajankohtia:
- 30.10.- 3.11. meillä on 5 päivän vapaa! (ja värityshommien tarkistus seuraavalla viikolla ;) eli apuakin kaivataan)
- vko 48 albumi tarkistus ma, joten ei niin paljon hommia (ainakaan rästejä)

Tässä ois syksyn aikatauluja..Ja lennoista sen verran et jos ei tuu Suoralentoa niin kannattaa tsekata ainakin Rynski Rigan, Kaunaksen tai Frankfurtin kautta.. Tai sit AirBaltikilla Riikaan ja sieltä Rynskillä tänne.. Tai AirBalticilla riikaan ja AirBaltikilla Milanoon (matkaa tänne 2-3h)

Ne jotka miettivät mahdollista tuloaan keväälle voin jo nyt sanoa sen verran, että vieraita EI oteta vastaan touko eikä kesäkuussa, koska meillä on kesäkuun lopussa loppukokeet ja päätettiin rauhoittaa noi kuukaudet niihin valmistautumiseen. Myöskään viikoilla 6 tai 12 ei voi tulla, kun olen jossain päin maailmaa observoimassa. Pääsiäisenä mulla on pidempi loma, josta en osaa vielä sanoa, missä sen vietän (riippuu myös teistä ;) ) Kesäkuun 30. päivä saa tulla katsomaan josko saisin diplomin ja silloin aattelin ehkä noin viikon vielä itsekin täällä ihan vaan lomailla.(Hui kuin tuntuu kaukaiselta!)

Säistä on moni kysellyt joten kaippa voisin aikani kuluksi siitäkin hieman kertoa. Täällä on vielä aika lämmintä, semmoista päälle 20 astetta joka päivä. Mutta kuten osa on jo voinut facebookista lukea, ostin jo ensimmäiset kengät täältä: KUMISAAPPAT :D joten ei täällä ihan koko aikaa ole tarvinnut manata sitä, ettei ole aikaa olla ulkona :D. Ukkoskuurojakin on osunut jo pari ja raesadekin koettu. On muuten aika upeita ukkoskuuroja kun tulevat tuolta vuorilta.

Jepsistä. Nyt mä taidan siirtyä untenmaille, jotta jaksaa taas huomenna kirjoitella. Jos haluaa oikein positiivisesti ajatella, enää on jäljellä huomisen jälkeen 6 albumitarkistusta ja kouluviikoistakin enää 19/20 jäljellä ;).

Mut nyt Buananotte!

töitä todella riittää..

Huhhuijakkaa mikä viikko!

Opiskelut nyt täydessä vauhdissa ja hommaa todella riittää! Kirjoitettu on ja paljon ja paljon vielä kirjoittamatta! Onneksi on myös mielenkiintoista, vaikkakin välillä tuntuu, että tietoa tulee liikaakin.. Edelleen kuitenkin tiedän, että haluan tätä vaikka helpolla en diplomia tule saamaan.. Toisaalta hyvä niin, niin osaa varmasti tulevan työnsä..

Muuta tällä viikolla ei olekaan ehtinyt tekemään kuin opiskella ja pyöräillä uudella (käytetyllä) pyörällä kouluun ja takasin ja välissä vetäistä jotain naamariin. Eilen kuitenkin tuli taas yksi piristävä ylläri kun yllättäen taas vaiheeksi täällä oli juhlat jonkun pyhimyksen kunniaksi. Pääkatu suljettiin ja musiikkia ja esityksiä oli ympäri kaupunkia. Myös kalja ja muita alkoholituotteita myyviä kojuja oli valtaisasti, mutta piristävää kyllä kukaan täällä ei örveltänyt tai muuten käyttäytynyt sopimattomasti...Koska elvikset päättivät tulla soittamaan ikkunan alle torvillaan päätimme kämppisten kanssa lopettaa kirjoittelut ja suunnata myös iltakävelylle kaupungille, tässä hieman kuvia:

Let's zumba!!

Tänään sain myös ensimmäiset vieraani Suomesta! Kiitos Katja ja Saara oli todella ihanaa nähdä! Piristitte ihanasti oloani täällä! Kyllä nyt jaksaa taas! Kiitokset myös tuliaisista ja perille tulleista terveisistä :)

Nyt unille, että jaksaa taas huomenna kirjoittaa ja kirjoittaa ja kirjoittaa!
Buana notte!

Opiskelua ja retki Selviinoon

Ciao tutti!

Mulla on vihdoin netti!! Kaiken säätämisen jälkeen! Meille siis piti tulla kotiin netti, mutta siitä firmasta ei sitten ole kuulunut mitään alun jälkeen. No viikolla kämppis sitten lähti selvittelemään muita firmoja. No niilläpä ei sitten ollut tarjota kuin kahden vuoden sopimuksia, joiden kesken lopettamisesta tulisi jonkinmoinen maksu..Siispä päätän suunnata Supermediaan, jossa on englantia hyvin puhuva Fabio auttamassa, tietenkään homma ei suju ihan näin helposti..Vaan käypä ilmi ettei tikku toimikaan mun koneessa (onneksi olin ottanut koneen mukaan, jotta voitiin testata ennen kuin ostin mitään!).. No Fabio päättää tilata mulle toisen tikun. Illasta hän laittaa tekstiviestiä, että ei usko minkään tikun toimivan, hidastavat liikaa jotain mun koneessa.. No päädytään kuitenkin siihen, että vien koneen seuraavana aamuna hänelle ja hän vielä koittaa testailla eri tikkuja. Ja iltapäivästä saankin mukavan puhelun, tikku löytyi. Nyt mulla on sit 100h/kk.. Niinkuin rakkaan siskoni lapsen ristiäisissä aikoinaan kävi: Ei tässä vielä kaikki! Tämän kaiken homman keskellä selviää, että on olemassa firma, josta saadaan langaton netti.. No kohta mulla on sitten se ja tämä mokkula :D Onneksi ovat aika edullisia.

Nyt voisin ehkä hieman kertoa miten itse päätarkoitus eli opiskelu sujuu! Opiskelut ovat yllättäneet todella positiivisesti. Lieko se, että kurssilla aiemmin olleet ovat valmistaneet mut niin hyvin! Hommia riittää todella, päivät ovat pitkiä ja penkit epämukavia. Mutta opinnot ovat todella, todella mielenkiintoisia, innostavia ja avartavia, en malta odottaa, että pääsen itse joskus käyttämään materiaaleja lasten kanssa! Oon todellakin oikeassa paikassa! Ehkä opiskelujen vuoksi kestää myös sen, että joutuu asumaan Italiassa :D . Ilmeisesti hieman yllättäen meidän opettaja on todella mukava ja innostava! Ei ollenkaan sellainen kuin odotin! Toisaalta myös koulutuskeskuksella ihmeteltiin kun hän antoi meille luvan sinutella toisiamme koululla (häntä toki emme saa). Tiukka täti hän kylläkin on, mutta ainakin vielä mielestäni ihan hyvällä tapaa ja olematta töykeä. Kertoo jopa vitsejä luennoilla :D

Koulun (ja netin metsästyksen) ohella tällä viikolla on myös aloitettu muutoinkin arkeen totuttelu ja aloitettu juokseminen(lisäksi käveltyä tulee joka päivä n. tunti.) Kämppiksistä toinen on oikein hyvä lenkkikaveri! Harmi, että nyt hän on kovassa flunssassa :(. Huomenna ajattelin kysellä koululle viime vuonna jätetyn rikkinäisen pyörän perään ja viedä se korjattavaks :). Arjen ohella hyödynsimme myös vielä tämän viikonlopun, kun ei vielä ole hommia kauheasti rästissä, läheisessä vuoristokylässä Selviinossa käymiseen. Matka sinne oli oikein sujuva ja todella edullinen, mitä nyt vaijerin varassa roikkuvassa kopissa olo nyt vähän hirvitti. Paikan päällä myös ruokailu oli paljon edullisempaa kuin kaupungissa. Ja tietty näköalat oli aika mahtavat.

Ikävä on edelleen kova, mutta opiskelun tuomat hommat pitävät nyt jo sen verran kiireisenä ettei liiaksi ehdi murehtiä ja toisaalta opiskelun tuoma innostus myös tuo tarkoitusta täällä oloon. Toki olen kuitenkin jo laskeskellut päiviä siihen, että pääsen takaisin kotiin :D (kaikkea sitä keksiikin tehä kun ei ole nettiä eikä televisiota). Nyt on 35 yötä siihen, että Samuli tulee, 102 yötä siihen, että tuun Suomeen joululomaksi ja 292 yötä siihen, että opinnot ovat ohi ja toivottavasti diplomi saavutettu..

Tänään ostin lentoliput joululomaksi. Saavun Suomeen 23.12 illasta ja lähde 9.1. aamusta. Niin ja tänään sain mielettömän mukavia uutisia! Saadaan tuttavan tuttavan kautta ekstrapatja tai jopa 2 ekstrapatjaa vuodeksi ilmaiseksi lainaan kotiinkuljetuksella(Hannu jos luet tätä niin kiitos mielettömästi)! Ja samalla sain vielä kutsun konserttiin johon kuului myös kyydit kotiovelta kotiovelle :D. Harmittaa vain, että ensimmäinen albumitarkistus on maanantaina, joten hieman hirvittää onko lauantaina varaa lähteä mihinkään.. No yritys ainakin on kova!

Sit vielä loppuun pienoinen pyyntö: Te kaikki ihanat ihmiset jotka luette ja lisäksi kommenteillanne piristätte päiviäni, voisitteko laittaa etunimen lisäksi jonkin muunkin selvennyksen, sillä on niin paljon ystäviä ja tuttavia, joilla on sama nimi.

Nyt vielä hieman puhtaaksi kirjoitusta ja sit unia!

Ps.Tässä lupaamani kuvat :D

Kaapelikyydistä maisemia

ja lisää maisemia

maisemaa ravintolasta

että tämmönen pizza tällä kertaa :D

joo no siis oon kuullu, että tätä tehdään lumessa ja vedessä, mutta näköjään myös muovimatolla :D

ja hissimatolla ylös

Kay lähdössä laskemaan

ja Sarahin vuoro

siinä teille italialaista muotoilua :D

Ensimmäinen viikko takana..

No niin, vieläkään ei ole nettiä, mutta kun reippaana tyttönä sain perjantain luennot kirjoitettua puhtaaksi, siivottua ja on vieläpä maanantai aamu vapaana aattelin fiksuna tyttönä kirjoitella kotona teille blogia valmiiksi ja vaan copy pastetella tän kun vaan pääsen nettiin. Varoitan jo heti alkuunsa, että tämä päivitys on pitkä sillä viikon aikana on tapahtunut niin paljon ja en ole ehtinyt päivittämään tänne kuvia aiemmin.

Tästä se kaikki sitten alkoi. Kaksi matkalaukkua ja reppu! Voin sanoa, että jäi kyllä paljon tavaroita ja vaatteita Suomeen, mitä nyt kaipaa.

Loppu lennosta ja laskeutumisen alettua päästiin ihailemaan, jotka todella ovat ihan vieressä, kumpa jossain vaiheessa olisi aikaa käydä ihailemassa niitä lähempää. Kiitokset muuten vielä mukaville matkaseuralaisille!! Oli hyvät eväät ;)

Nyt Montessorin sanoin orientoituminen on alkanut ja olempa alkanut jo hieman tutkimaankin ympäristöä. Edelleen täällä olo tuntuu aika ajoin todella hankalalta ja halu pakata laukut ja tulla seuraavalla koneella takaisin on välillä sietämättömän kova. Ikävä on valtava. Orientoituminen ottaa kuitenkin koko ajan enemmän tilaa ja tuntuu, että pikku hiljaa alkaa hieman helpottaa. Tänään moppasin koko asunnon kun kyllästyin vaihtamaan sukkia koko ajan lattioiden likaisuuden takia. Tapasin tänään kunnolla myös Karvisen, naapureiden kissan, joka on aika hurjapää. Kulkee ohutta kaidetta pitkin niiden parvekkeelta meidän parvekkeelle ja tosiaan asutaan neljännessä kerroksessa :D. Toivottavasti Karvinen kohta rohkaistuu vielä enemmän ja antaa silittää.

Kämppäkaverit tuntuvat päivä päivältä mukavammilta ja yhteiselo on alkanut sujumaan yllättävän hyvin, vaikka aluksi hieman olikin epäilyksiä. Sarahin isä on myös ollut täällä meidän seurana, mikä on auttanut minua todella paljon. Hän on mielettömän ihana ihminen! Aina todella huomaavainen, ystävällinen ja kiinnostunut. On jopa ostanut meille pieniä yllätyksiä vaikka kuinka, muutama koristaakin nyt ikkunalautaa :). Ainakin tällä hetkellä sittenkin vaikuttaisi siltä, että tämä on hyvä asumisjärjestely, vaikkakin viimeisenä tulijana sain sen mitä jäi eikä eri kulttuureiden yhteensovittaminen aina ole niin helppoa. No nyt keittiössä on mulle oma tiskiharja ja rätti, mä mitään sieniä käyttele ;).

Myös muut opiskelukaverit vaikuttavat oikein mukavilta. Meitä on täällä monesta maasta (olisikohan 8:sta) ja vielä odotellaan muutamaa, jotka vasta saivat viisumit. Erityisen hyödylliseksi ystäväksi on muodostunut amerikkalainen Katie, joka on täällä nyt toista kertaa kurssilla. Hän on auttanut kaikessa, antanut vinkkejä ja antanut käyttää internettiään. Tänään hän olikin perheineen (tai ainakin osan) meillä illallisella.

Vaikka alku on ollut yllättävän raskas, raskaampi kuin koskaan kuvittelin ja kyyneleitä ei ole säästelty ei täällä olo nyt aina ole ollut niin kaameaa:

Tässä kaupassa nyt kaikki kengät 5e/pari. Muuten täällä on kyllä kaikki yllättävän kallista, tosin myös aika korkealaatuista ja tyylikästä.

Ensimmäisenä iltana mulle olikin sitten järjestetty vähän isommat juhlat :D. Kuulin puhuttavan jostain pyhimyksestä, tiedä sitten oonko mä ihan semmoinen...

 funicularilla (tai mikä lie) jatkettiin iltaa kohti Citta Altaa. Aika upea ja jyrkkä nousu!

ensimmäisellä illallisella olisi pitänyt varmaan ostaa jotain näistä herkullisen näköisistä ja kovin suosituista pizzoista..

No tunnetusti mä en osaa ikinään tilata mitään kovin herkullista. Niinpä tilasin sitten itselleni jotain paikallista herkkua, joka ei kyllä ollut kovinkaan herkullista. Päädyinpä pulittamaan siitä vieläpä n. 20 euroa!

Koska nää juhlathan oli tosiaan järjestetty mulle, tietenkin siellä oli ilmainen viinitarjoilu! KYLLÄ ja me nautittiin siitä kyllä kaksin käsin ;)

juhla jatkui akropaattien esityksillä.

Esitysten jälkeen jatkettiin iltaa vähän paremman ruuan merkeissä. Kuvassa Fernanda.

Ensimmäisen illan jälkeen olikin aika alkaa tutustua paremmin kotiin ja asettua aloilleen. Tässä olisikin nyt kuvia kotoa: 

oma huone

Keittiö, jossa astianpesukone!

Poreet ei ikävä kyllä toimi :(

Näkymä omasta huoneesta

Asunto on todella iso ja vaikka mulle jäi pienin huone täälläkin tilaa. Asunnon sijainti on mainio, juna-asema on parin korttelin päässä ja pääkatu menee vierestä. Koululle menee kävellen noin 15 minuuttia, mikä taitaa olla vain hyvä asia, että tulee pysyttyä ees jonkinlaisessa kunnossa. Asunnon huonoja puolia on se, että alakerrassa on todella suosittu irkkubaari, josta kuuluu meteliä (erityisesti ulkona skoottereilla rälläämistä) joka ilta (myös nyt sunnuntaina). Tällä hetkellä nukun korvatulppien kanssa, mikä ei olekaan niin epämukavaa kuin olen aina luullut. Toinen huono puoli (mikä tosin taitaa olla ympäri Bergamoa, sillä kirkkoja on TODELLA paljon) on kirkonkellot, jotka herättävät joka aamu (arkisin 7.20). No toisaalta niihin alkaa nyt tottua ja näin sunnuntaisin ne soittavat kelloilla lauluja, mikä on aika kaunista. Ja mitäpä itse kirkot! Siis mitään niin upeaa ei vaan voi olla kuin ne sisältä!  Hengitys salpautuu aina kun astuu sisälle kirkkoon.

Koska halusimme asuntoon tavaroita, suuntasimme Sarahin kanssa nokkamme kohti Ikeaa. Kaikkea ei löytynyt, mutta päästiinpähän oikein hyvään alkuun. Ikea olikin n. 40 minuutin päässä, mutta meillä kävi todella hyvä tuuri, sillä Sarahin isä, joka ystävystyy kaikkien kanssa, hankki parissa päivässä itsellensä italialaisen ystävän Leon, joka on ennen ollut ranskan opettaja, lähti meille kuskiksi ja kantoavuksi.

Torstaina meillä oli aloitusjuhla, jossa ilokseni tapasin myös suomalaisen albumin tarkastajan! Hän kutsui minut jo kylään ja lupasi auttaa jos tulee ongelmia! Perjantaina opinnot sitten alkoivat rankemmin kuin kukaan meistä osasi kuvitella. Koska vieraileva luennoitsija oli täällä vain perjantaina, aloitettiin luennot ilman MINKÄÄNLAISTA orientoitumista tai edes minkäänlaisia neuvoja, mitä pitää tehdä. Onneksi tiesin mitä tehdä, olenhan Suomessa tutustunut montessoriopettajiin. Tietenkin myös Katie antoi meille vinkkejä. Myös hän ihmetteli sitä, miten alku saattoi olla tällainen ja vieläpä lähdettiin liikkeelle teoriasta, minkä luentoja heillä oli hänen aiempana vuotena vasta paljon myöhemmin. Onneksi olen tehnyt gradua aiheesta, niin itse asia ei ollut vaikea. Muistiinpanojen tekeminen tosin on vielä aika hankalaa, sillä englannin kirjoittaminen ei vielä suju kovin nopeasti. Päädyinkin kirjoittamaan finlishiä, eli puoliksi suomea ja puoliksi englantia. No toisaalta jos romanialaistyttö, joka omien sanojensa (jos tiesi mitä sanoi) mukaan on opiskellut englantia 2 kuukautta onnistuu tässä, ei mulla tule olemaan mitään hätää! Työtä kyllä riittää silti.

Koska en halua mitään roikkumaan, reippaana tyttönä olenkin kirjoitellut jo ekat luennot puhtaaksi kansiota varten. Muina vuosina teoriakansio tosin on ollut vapaaehtoinen, mutta mä pelaan varman päälle kun mitään ei oo sanottu, ja toisaalta itseäni vartenhan mä täällä oon niitä tekemässä ja oppimassa. Puhtaaksi kirjoittaminen on yllättävän hidasta ja työlästä, vaikka onneksi saammekin nykyään käyttää läppäreitä muistiinpanoon. Ajatelkaa, ne tulivat sallituiksi vasta muistaakseni vuonna 2004! Joo ja edelleenkään niitä ei saa ladata siellä. Kiitos Samuli kun hankit mulle koneen jonka akku kestää piiitkään! Toisaalta mä jopa vähän nautin kotona puhtaaksi kirjoittamisesta, sillä on tekemistä eikä niinkään aikaa murehtia kaikkea ja tietty aihe on kiinnostava. Toisaalta taas varmaan tulee sekin vaihe kun on nautinto kaukana, nyt oli kuitenkin koko viikonloppu aikaa kirjoittaa yhden päivän luennot.

Kieli on ollut täällä hieman ongelma, sillä paikalliset eivät oikein tuota englantia puhu (ottakkee huomioon, jos tuutte kyläileen tai muuten vain Italiaan). Toisaalta taas itse ei ole vielä mikään englannin puhumisen mestarikaan, joten sanakirjoille on ollut paljon käyttöä. Ihanaa on kuitenkin se, että ymmärrän kaiken englanniksi ja oma puhekin kehittyy päivä päivältä. Välillä vaan turhauttaa kun olisi sanottavaa (ja tunnetusti mullahan sitä riittää ;) ) eikä ole sanoja, joilla kertoa se, tai ne eivät tule suusta niin kuin haluaisi. Mutta eiköhän se siitä!

Kiitos kaikille tuesta! Ikävä on kova! Yritän olla positiivinen ja tehdä parhaani, vaikka se välillä onkin hankalaa. Mut hei, eiköhän tää lopulta vaan vahvista mua! Ja jos ei niin sithän sen täytyy tappaa mut, joten saa nähdä miten käy ;). Toivottavasti pian saadaan netti niin pääsen pitämään paremmin yhteyttä!

Loppuun vielä muutama kuva ferrareista. Löysimpä sieltä itsellenikin sopivan ;). Kuvat ovat Bergamon keskustasta, jossa oli vaikka mitä ohjemaa tänä viikonloppuna.

Löysin myös itselleni sopivan Ferrarin ;)

Arreviderci !

Ps. Opintoja jäljellä 40 viikkoa, joululomaan 16 viikkoa ja Samulin tuloon 6 viikkoa.

Hengissä :/

Hei kaikille!

Täällä ollaan hengissä ja kaikki on sujunut kai ihan hyvin. Matka meni hyvin ja kaikki on löytyny ja kaikki paitsi netti, toimii asunnossakin (tänään korjattiin sänkykin :D). Täällä on yllättävän kallista tai sitten ole löytänyt oikeita kauppoja. Ongelmia on myös löytää kunnollisia värikyniä, mitä tuun tarviimaan opinnoissa..Täytyy vielä etsiä..

Vaikka kaikki onkin sujunut ok henkisesti tämä on aika raskasta ja maha on ollut kipeä ja ollu hieman kipeänä. Toivottavasti kaikki alkaa helpottamaan pian. Ongelmana lienee, että on kova ikävä kaikkea Suomessa, en ole saanur kunnolla nukuttua kun illalla kuuluu meteliä kadulta ja aamulla 7.20 kirkon kellot alkaa soimaan ja tietty se, että pitää käyttää englantia kaikessa ja tietty kun ei ole vielä nettiä. Ongelmana on myös se, etten osaa italiaa ja italialaiset eivät puhu paljoa englantia. No toivottavasti opin pian lisää, toki jo nyt oppinut paljon. Todella yllättynyt olen kyllä siitä, kuinka raskasta tämä on henkisesti.. Kumpa täällä olisi joku suomalainen apuna..Raskasta puhua koko ajan englantia. Ymmärrän kyllä kaiken mitä muut (esim. kämppikset) puhuu, mutta oma puheentuottaminen on vielä vähän hankalaa, tuntuu, että tiedän mitä sanoa ja miten, mutta kun avaan suuni tulee vaan epämääräistä plurinaa josta ei saa selvää. Ja tietty osittain sanojen löytäminenkin on vaikeaa..Toivottavasti helpottaa jossain vaiheessa.

Vielä on aika epävarma olo ja koko ajan itkettää, mutta eiköhän tämä tästä. Toivottavasti saan pian netin! Ja tietty kohta alkaa opiskelu, joten ei ole aikaa murehtia kaikkea!

Ehkä tämä tästä.

Piia

Ps. Lisäilen kuvia kun saan netin kotiin

Tervetuloa seuraamaan seikkailujani!

Sain kuin sainkin gmailin käyttööni ja blogin luotua Siljan avustuksella (joka siinä samalla tarkasteli graduni kielioppia, kiitos ihanainen!). Tervetuloa siis seurailemaan ja kommentoimaan, mitä ihmettä tapahtuu vuoden aikana. Päivittelen blogia sitä mukaan kun asiaa tulee ja ehdin päivitellä.

Tällä hetkellä vietän vielä viimeisiä päiviä Suomessa, luvassa muun muassa leffassa käymistä ja kavereiden mahtavan lahjakortin myötä myös "viimeinen ehtoollinen" Samulin kanssa loistavassa Frankly-ravintolassa (suosittelen!). Lento lähtee sunnuntaina. Tänään Italian asuntoon saatiin sähköt, kaasun ja netin pitäisi alkaa toimimaan muutaman päivän kuluessa. Joten kun pääsen uuteen kotiini, voi hyvässä lykyssä kaikki olla valmiina. Ihania kämppiksiä!

Mikäli haluat laitella postia (tai esim. lähettää suklaata Italiaan, saat osoitteen laittamalla minulle sähköpostia tai tietty kysymällä tutuilta, tänne en viitsi sitä laittaa). Sähköpostini on piia.p.kettunen(at)gmail.com ja yliopiston sähköposti (piia.kettunen(at)uta.fi) toimii myös. Lisäksi käytössäni on skype. Ollaan yhteyksissä!

En malta odottaa, että seikkailu alkaa! Toisaalta taas "sad to leave, but happy to go"!