Täällä ollaan aivan Montessori menetelmän lumoissa! Voi kumpa kaikki tutustuisivat montessoripedagogiikkaan jossa tarkoituksena ei siis ole opettaa oppiaineita vaan tukea lapsen kehitystä itsenäiseksi, muita ja ympäristöään kunnioittavaksi yksilöksi! On tää vaan niin hienoa!
Ja tietty oon ihan tulessa noiden matematiikkavälineiden kanssa ja hämmästyn koko ajan kuinka tosiaankin aika hankalatkin asiat voidaan välineiden avulla tuoda niinkin yksinkertaiseen muotoon! Esim 1789:134 ei ole homma eikä mikään ja lapsi voi hyvinkin tehdä tämän ensimmäisellä luokalla!
Tällä viikolla on myös sattunut koululla kaikkea hassua, hauskaa ja onnistumisen iloa. Hassusta ja hauskasta vastaa ehdottomasti meidän opettaja, joka muun muassa halusi demonstroida, että piste liikkuessaan muodostaa suoran, tupakalla :D. Eipä taida oikein soveltua suomalaiseen koululuokkaan :D. Lisäksi hän on muun muassa repinyt yhdeltä oppilaalta hiuksen (se myös siis suora).
Onnistumisen iloa olen kokenut tänään oikein roimasti kun meillä vihdoin alkoi harjoittelut, tarkoittaen sitä, että koko aamupäivä meillä on aikaa harjoitella välineiden kanssa ja saada tarvittaessa ohjausta. Oli oikein mukavaa huomata, kuinka hyvin olin oppinut välineet. Lisäksi teimme harjoitusta ryhmässä ja sain hyvää palautetta ja lisäksi teimme todella hyviä huomioita ja lisäideoita! Harjoittelua on jatkossa 2 kertaa viikossa, mikä on todella huippua! Lisäksi tuo aikahan sopivasti syö aikaa luennoilta, joten ei ihan niin paljoa ole albuminkirjoittelua, mitä nyt on ollut (sekin ihan tervetullutta!)..
Onnistumisen iloa koin tänään myös lukutunnilla, jossa siis luemme Montessorin kirjallisuutta ja keskustelemme siitä. No tänään keskustelun lomassa tein oivalluksen Montessoriympäristön ja perinteisen koululuokan yhdestä merkittävimmistä eroista ja uskaltauduin myös avaamaan suuni ja sopertamaan sen muille. Muiden reaktio oli hieman yllättävä! Yllättäen osalla jäi suu auki ja jopa opettaja havahtui. Sain paljon positiivista palautetta siinä tilanteessa ja vielä tauolla siitä, kuinka kauniisti asian kiteytin. Joten olen nyt hieman ylpeänä onnistumisestani :). Kiva huomata, että on ymmärtänyt asioita ja oppinut ja onnistuu! Tätä itseluottamusta juurikin tarvitsen! (Tänään se jopa näkyi heti ruokakaupassa, jossa oikein sujuvasti puhuin italiaa ja englantia sekaisin saaden asiani oikein hyvin perille :D)
Joten tälläisia positiivisia kommelluksia tällä kertaa! Nyt jatkaan albumien kirjoittelua!
PS.Värittely on myös aloitettu :) Perjantaina ekat värityspippalot :) Muina aikoina kaipailisin värittelyseuraa tuonne Skypeen ;)
Olipas runsaasti positiivista luettavaa- VAU!
VastaaPoistaMukavaa, että alkuhankaluuksien jälkeen olet päässyt hyvään vauhtiin ja onnistumisia on tullut joka sektorilla. Kielitaitokin senkun paranee käytettäessä.Paljon sylinlämpöisiä terveisiä ihanan aurinkoisesta Pispalasta lähettävät anoppi Riitta, Jorma ja mummi !
Wow, oletpas ehtinyt vaikka mitä! Luin omasta mielestäni sun blogia ihan vastikään, mutta sen jälkeen onkin tapahtunut paljon, ja lähinnä mukavia juttuja. Olet niin järjestelmällinen ja sinnikäs, että diplomi tupsahtaa takuuvarmasti putken päästä kesäkuussa. Täällä on ollut aivan mielettömän hieno sää viikonloppuna, toivottavasti sielläkin. Terkuin Terhi T.
VastaaPoistaKiitos kommenteista! Piristävät aina niin mukavasti mun päiviä :) Kaikki tuntuu paljon helpommalta kun on laaja tukiverkko kotona, vaikka eipä tämä niin kaameaa ole kuin aluksi ajattelin :D
VastaaPoista