Nyt on ihan pakko päivitellä vaikka kirjoittelinkin tänne juuri. Tänään vain tapahtui jotain sellaista, mitä en osannut ihan heti odottaa :D
Olen kuullut huhuja siitä, että opettajamme osaa olla aika tiukka ja ehkä jopa hieman tyly ja ilkeä. No omat kokemukseni ovat onneksi päinvastaisia, vaikka toki huomaan, että hän on aikamoinen persoona ja aika tiukka täti. Itse kuitenkin tykkään hänen tyylistään, eikä ongelmia ole ollut. No any case, tänään hän järjesti sitten aikamoisen yllärin. Tauon jälkeen hän tuli istumapaikkani luo pussin kanssa ja antoi minulle lahjan :) Lahjana oli hyttysmyrkkyjä :D Syynä oli se, että hyttyset on kiusanneet mua täällä ja viime viikolla kun puhuimme, olin kertonut asiasta ohimennen ja näyttänyt kuinka ne olivat yön aikana iskeneet käsiini. Aika mukava ele mielestäni ja tuli kyllä aivan yllättäen eteen! Joten taidan olla opettajan suosiossa ;)
Tänään alkoivat myös presentaatiot ja veikkaampa, että tulen jatkossa pitämään todella paljon niistä! Toki se on haastavaa yht äkkiä esitellä jokin materiaali muilla ja pitää presentaation, mutta niinhän se sitten tosi elämässäkin on. Ja ryhmä on mukava ja en ole koskaan pelännyt esiintymistä :) ja toisaalta kun ei ole englantia äidinkielenään puhuva voi hyvin verhoutua osittain senkin taakse ;) ei vain. Mutta ainakin tähän mennessä olen oppinut materiaalit mielestäni niin hyvin, että en koe minkäänlaista ongelmaa esitellä niitä.
Jeps. Että tallaista, nyt taas albumien kimppuun :) Outoa kun tänään tuli uutta asiaa niin vähän! Jääpä aikaa värittämiseenkin!
maanantai 27. syyskuuta 2010
Värittelyä ja shoppailua
Se olisi taas yksi viikko takana päin ja uusi alkamassa. Nyt sitä sit on oltu täällä jo neljä viikkoa. Välillä tuntuu, että täällä on ollut vaikka kuinka pitkään ja välillä taas siltä, että juurihan sitä tänne tuli. Valtavasti on kuitenkin töitä tehty ja kaikkea uutta opittu, niin opinnoissa kuin muutenkin. On se vaan totta, että tämä avartaa ja pistää katsomaan asioita hieman uudessa valossa.
Ennen kuin menee liian syvälliseksi pohdinnaksi voisin kertoa miten loppu viikko on sujunut. Perjantaina meillä oli todella mielenkiintoinen luento 0-3-vuotiaista kotiympäristössä, päästiin jopa katsomaan videota aiheesta (ensimmäinen kerta muuten neljään viikkoon kun mitään telkusta katsoin). Joten hieman yllättäen opettajaopintojen ohessa sai mielettömästi vinkkejä siihen, miten voi kotona tukea lapsen kehitystä ja mitä näkökulmia voisi ottaa huomioon jos joskus siunaantuu lapsia. Oli kyllä todella mielenkiintoista ja aikalailla myös erilaista mihin on totuttu.
Perjantaina meillä oli tosiaan myös ensimmäiset värityspippalot :) Tosin opintojen rankkuus on yllättänyt monet ja varsinkin ei englantia äidinkielenään puhuvat olivat niin väsyneitä ja huolissaan albumeistaan, että osallistujien määrä jäi vain muutamaan. No joka tapauksessa viini oli hyvää ja sain värityksiä valmiiksi.
Olimme jo etukäteen päättäneet kämppiksen kanssa lähteä lauantaina katsastamaan, mikä ihmeen ostoskeskus se täällä oikein onkaan. Siispä aamun kirjoittelujen jälkeen hyppäsimme bussiin ja kohti Orio Centeriä. Bussi matka kesti noin 15-20 minuuttia. Ostoskeskus on aivan lentokentän vieressä, joten oli todella helppo löytää. Tosin myös se, että teinejä täynnä oleva bussi tyhjenee kokonaan yhdellä pysäkillä oli myös aika selvä merkki siitä, että nyt ollaan perillä :D.
Perillä näky oli kyllä aika uskomaton. Mä kun luulin, että Idea Park on iso! Ja mitä vielä! Paikka oli mieletön, mä jopa eksyin kerran (mikä oli vaan kivaa, koska löysin taas uusia kauppoja :D). Ollaan tässä aiemmin manattu muun muassa kämppisten kanssa sitä, että täällä keskustassa vaatteet ja kengät ovat muutamaa (huonolaatuista) kauppaa lukuun ottamatta kalliita. No nyt löytyi syy: ne edullisemmat on ostoskeskuksessa (H&M:stä alkaen). Kauppoja oli mielettömästi ja hinnatkaan eivät olleet päätä huimaavia. Toki kalliimpiakin liikkeitä löytyi.
Oli kyllä oikein kannattava reissu ja mukaan lähtikin kaikkea kivaa :)
Nyt täytyy kuitenkin alkaa nukkumaan, jotta jaksaa seuraavan viikon taas ahertaa. Onneksi sain sentään rästihommat tehtyä, jotta pääsee taas aloittamaan viikon puhtaalta pöydältä. Hieman jännittää mitä huomiset presentaatiot tuo tullessaan. Ihanaa kuitenkin se, että luentojen määrä hieman vähenee aiempiin viikkoihin nähden!
Kuvien lisäämisen kanssa oli taas ongelmia, joten lisäilen ne tekstiin jälkikäteen :(
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
Opintojen ihanuus :)
Täällä ollaan aivan Montessori menetelmän lumoissa! Voi kumpa kaikki tutustuisivat montessoripedagogiikkaan jossa tarkoituksena ei siis ole opettaa oppiaineita vaan tukea lapsen kehitystä itsenäiseksi, muita ja ympäristöään kunnioittavaksi yksilöksi! On tää vaan niin hienoa!
Ja tietty oon ihan tulessa noiden matematiikkavälineiden kanssa ja hämmästyn koko ajan kuinka tosiaankin aika hankalatkin asiat voidaan välineiden avulla tuoda niinkin yksinkertaiseen muotoon! Esim 1789:134 ei ole homma eikä mikään ja lapsi voi hyvinkin tehdä tämän ensimmäisellä luokalla!
Tällä viikolla on myös sattunut koululla kaikkea hassua, hauskaa ja onnistumisen iloa. Hassusta ja hauskasta vastaa ehdottomasti meidän opettaja, joka muun muassa halusi demonstroida, että piste liikkuessaan muodostaa suoran, tupakalla :D. Eipä taida oikein soveltua suomalaiseen koululuokkaan :D. Lisäksi hän on muun muassa repinyt yhdeltä oppilaalta hiuksen (se myös siis suora).
Onnistumisen iloa olen kokenut tänään oikein roimasti kun meillä vihdoin alkoi harjoittelut, tarkoittaen sitä, että koko aamupäivä meillä on aikaa harjoitella välineiden kanssa ja saada tarvittaessa ohjausta. Oli oikein mukavaa huomata, kuinka hyvin olin oppinut välineet. Lisäksi teimme harjoitusta ryhmässä ja sain hyvää palautetta ja lisäksi teimme todella hyviä huomioita ja lisäideoita! Harjoittelua on jatkossa 2 kertaa viikossa, mikä on todella huippua! Lisäksi tuo aikahan sopivasti syö aikaa luennoilta, joten ei ihan niin paljoa ole albuminkirjoittelua, mitä nyt on ollut (sekin ihan tervetullutta!)..
Onnistumisen iloa koin tänään myös lukutunnilla, jossa siis luemme Montessorin kirjallisuutta ja keskustelemme siitä. No tänään keskustelun lomassa tein oivalluksen Montessoriympäristön ja perinteisen koululuokan yhdestä merkittävimmistä eroista ja uskaltauduin myös avaamaan suuni ja sopertamaan sen muille. Muiden reaktio oli hieman yllättävä! Yllättäen osalla jäi suu auki ja jopa opettaja havahtui. Sain paljon positiivista palautetta siinä tilanteessa ja vielä tauolla siitä, kuinka kauniisti asian kiteytin. Joten olen nyt hieman ylpeänä onnistumisestani :). Kiva huomata, että on ymmärtänyt asioita ja oppinut ja onnistuu! Tätä itseluottamusta juurikin tarvitsen! (Tänään se jopa näkyi heti ruokakaupassa, jossa oikein sujuvasti puhuin italiaa ja englantia sekaisin saaden asiani oikein hyvin perille :D)
Joten tälläisia positiivisia kommelluksia tällä kertaa! Nyt jatkaan albumien kirjoittelua!
PS.Värittely on myös aloitettu :) Perjantaina ekat värityspippalot :) Muina aikoina kaipailisin värittelyseuraa tuonne Skypeen ;)
Ja tietty oon ihan tulessa noiden matematiikkavälineiden kanssa ja hämmästyn koko ajan kuinka tosiaankin aika hankalatkin asiat voidaan välineiden avulla tuoda niinkin yksinkertaiseen muotoon! Esim 1789:134 ei ole homma eikä mikään ja lapsi voi hyvinkin tehdä tämän ensimmäisellä luokalla!
Tällä viikolla on myös sattunut koululla kaikkea hassua, hauskaa ja onnistumisen iloa. Hassusta ja hauskasta vastaa ehdottomasti meidän opettaja, joka muun muassa halusi demonstroida, että piste liikkuessaan muodostaa suoran, tupakalla :D. Eipä taida oikein soveltua suomalaiseen koululuokkaan :D. Lisäksi hän on muun muassa repinyt yhdeltä oppilaalta hiuksen (se myös siis suora).
Onnistumisen iloa olen kokenut tänään oikein roimasti kun meillä vihdoin alkoi harjoittelut, tarkoittaen sitä, että koko aamupäivä meillä on aikaa harjoitella välineiden kanssa ja saada tarvittaessa ohjausta. Oli oikein mukavaa huomata, kuinka hyvin olin oppinut välineet. Lisäksi teimme harjoitusta ryhmässä ja sain hyvää palautetta ja lisäksi teimme todella hyviä huomioita ja lisäideoita! Harjoittelua on jatkossa 2 kertaa viikossa, mikä on todella huippua! Lisäksi tuo aikahan sopivasti syö aikaa luennoilta, joten ei ihan niin paljoa ole albuminkirjoittelua, mitä nyt on ollut (sekin ihan tervetullutta!)..
Onnistumisen iloa koin tänään myös lukutunnilla, jossa siis luemme Montessorin kirjallisuutta ja keskustelemme siitä. No tänään keskustelun lomassa tein oivalluksen Montessoriympäristön ja perinteisen koululuokan yhdestä merkittävimmistä eroista ja uskaltauduin myös avaamaan suuni ja sopertamaan sen muille. Muiden reaktio oli hieman yllättävä! Yllättäen osalla jäi suu auki ja jopa opettaja havahtui. Sain paljon positiivista palautetta siinä tilanteessa ja vielä tauolla siitä, kuinka kauniisti asian kiteytin. Joten olen nyt hieman ylpeänä onnistumisestani :). Kiva huomata, että on ymmärtänyt asioita ja oppinut ja onnistuu! Tätä itseluottamusta juurikin tarvitsen! (Tänään se jopa näkyi heti ruokakaupassa, jossa oikein sujuvasti puhuin italiaa ja englantia sekaisin saaden asiani oikein hyvin perille :D)
Joten tälläisia positiivisia kommelluksia tällä kertaa! Nyt jatkaan albumien kirjoittelua!
PS.Värittely on myös aloitettu :) Perjantaina ekat värityspippalot :) Muina aikoina kaipailisin värittelyseuraa tuonne Skypeen ;)
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Ensimmäisen albumitarkistuksen hommat valmiina!
No niin! Deadline on kymmenen tunnin päästä ja juuri sain paperit kansioon ja kansion reppuun! JEI! Sit jännityksellä odottamaan mitä albumintarkistaja on mieltä mun sepustuksista. Tällä ekalla kertaa olisi ollut mahdollista saada lisä aikaa palauttamiseen, joten olen aika tyytyväinen siitä, että sain albumit palautuskuntoon, vaikka vieläpä perjantaina koulun jälkeen pidin vapaata ja lauantainakin vierähti useampi tunti kaupassa.Joten tällä hetkellä mieliala on suht korkealla, eiköhän nämä opinnot tästä sutjaannu. Koko ajan kun vielä tuntuu helpommalta kirjoitella luennoilla.
Lauantaina sain myös kaksi patjaa kotiin kuljetuksella. Joten halukkaat vierailijat voivat alkaa ilmoittelemaan itsestään. Lakanoita löytyy vaikka koko kylälle.. Täkit hieman tiukassa, mut taitaa olla yks ekstra ja sit vielä yks makuupussi.. Tulla tosiaan saa (tiettyinä ajankohtina), mutta en tosiaan tiedä kuinka ehdin näkemään, mut toki teen aina parhaani ja sit raivaan vaik väkisin illan tai pari ja jätän rästihommia
Tässä päiviä, jotka EI käy:
- vko 41 (albumien tarkistus seuraavalla viikolla joten liikaa hommia)
-vko 42 Samuli täällä.
- vko 46 (en välttis kotona kun on observointi paikassa x)
- vko 47 (albumien tarkistus seuraavalla viikolla joten liikaa hommia)
- 23.12 -> koska tuun Suomeen :D
Parhaita ajankohtia:
- 30.10.- 3.11. meillä on 5 päivän vapaa! (ja värityshommien tarkistus seuraavalla viikolla ;) eli apuakin kaivataan)
- vko 48 albumi tarkistus ma, joten ei niin paljon hommia (ainakaan rästejä)
Tässä ois syksyn aikatauluja..Ja lennoista sen verran et jos ei tuu Suoralentoa niin kannattaa tsekata ainakin Rynski Rigan, Kaunaksen tai Frankfurtin kautta.. Tai sit AirBaltikilla Riikaan ja sieltä Rynskillä tänne.. Tai AirBalticilla riikaan ja AirBaltikilla Milanoon (matkaa tänne 2-3h)
Ne jotka miettivät mahdollista tuloaan keväälle voin jo nyt sanoa sen verran, että vieraita EI oteta vastaan touko eikä kesäkuussa, koska meillä on kesäkuun lopussa loppukokeet ja päätettiin rauhoittaa noi kuukaudet niihin valmistautumiseen. Myöskään viikoilla 6 tai 12 ei voi tulla, kun olen jossain päin maailmaa observoimassa. Pääsiäisenä mulla on pidempi loma, josta en osaa vielä sanoa, missä sen vietän (riippuu myös teistä ;) ) Kesäkuun 30. päivä saa tulla katsomaan josko saisin diplomin ja silloin aattelin ehkä noin viikon vielä itsekin täällä ihan vaan lomailla.(Hui kuin tuntuu kaukaiselta!)
Säistä on moni kysellyt joten kaippa voisin aikani kuluksi siitäkin hieman kertoa. Täällä on vielä aika lämmintä, semmoista päälle 20 astetta joka päivä. Mutta kuten osa on jo voinut facebookista lukea, ostin jo ensimmäiset kengät täältä: KUMISAAPPAT :D joten ei täällä ihan koko aikaa ole tarvinnut manata sitä, ettei ole aikaa olla ulkona :D. Ukkoskuurojakin on osunut jo pari ja raesadekin koettu. On muuten aika upeita ukkoskuuroja kun tulevat tuolta vuorilta.
Jepsistä. Nyt mä taidan siirtyä untenmaille, jotta jaksaa taas huomenna kirjoitella. Jos haluaa oikein positiivisesti ajatella, enää on jäljellä huomisen jälkeen 6 albumitarkistusta ja kouluviikoistakin enää 19/20 jäljellä ;).
Mut nyt Buananotte!
Lauantaina sain myös kaksi patjaa kotiin kuljetuksella. Joten halukkaat vierailijat voivat alkaa ilmoittelemaan itsestään. Lakanoita löytyy vaikka koko kylälle.. Täkit hieman tiukassa, mut taitaa olla yks ekstra ja sit vielä yks makuupussi.. Tulla tosiaan saa (tiettyinä ajankohtina), mutta en tosiaan tiedä kuinka ehdin näkemään, mut toki teen aina parhaani ja sit raivaan vaik väkisin illan tai pari ja jätän rästihommia
Tässä päiviä, jotka EI käy:
- vko 41 (albumien tarkistus seuraavalla viikolla joten liikaa hommia)
-vko 42 Samuli täällä.
- vko 46 (en välttis kotona kun on observointi paikassa x)
- vko 47 (albumien tarkistus seuraavalla viikolla joten liikaa hommia)
- 23.12 -> koska tuun Suomeen :D
Parhaita ajankohtia:
- 30.10.- 3.11. meillä on 5 päivän vapaa! (ja värityshommien tarkistus seuraavalla viikolla ;) eli apuakin kaivataan)
- vko 48 albumi tarkistus ma, joten ei niin paljon hommia (ainakaan rästejä)
Tässä ois syksyn aikatauluja..Ja lennoista sen verran et jos ei tuu Suoralentoa niin kannattaa tsekata ainakin Rynski Rigan, Kaunaksen tai Frankfurtin kautta.. Tai sit AirBaltikilla Riikaan ja sieltä Rynskillä tänne.. Tai AirBalticilla riikaan ja AirBaltikilla Milanoon (matkaa tänne 2-3h)
Ne jotka miettivät mahdollista tuloaan keväälle voin jo nyt sanoa sen verran, että vieraita EI oteta vastaan touko eikä kesäkuussa, koska meillä on kesäkuun lopussa loppukokeet ja päätettiin rauhoittaa noi kuukaudet niihin valmistautumiseen. Myöskään viikoilla 6 tai 12 ei voi tulla, kun olen jossain päin maailmaa observoimassa. Pääsiäisenä mulla on pidempi loma, josta en osaa vielä sanoa, missä sen vietän (riippuu myös teistä ;) ) Kesäkuun 30. päivä saa tulla katsomaan josko saisin diplomin ja silloin aattelin ehkä noin viikon vielä itsekin täällä ihan vaan lomailla.(Hui kuin tuntuu kaukaiselta!)
Säistä on moni kysellyt joten kaippa voisin aikani kuluksi siitäkin hieman kertoa. Täällä on vielä aika lämmintä, semmoista päälle 20 astetta joka päivä. Mutta kuten osa on jo voinut facebookista lukea, ostin jo ensimmäiset kengät täältä: KUMISAAPPAT :D joten ei täällä ihan koko aikaa ole tarvinnut manata sitä, ettei ole aikaa olla ulkona :D. Ukkoskuurojakin on osunut jo pari ja raesadekin koettu. On muuten aika upeita ukkoskuuroja kun tulevat tuolta vuorilta.
Jepsistä. Nyt mä taidan siirtyä untenmaille, jotta jaksaa taas huomenna kirjoitella. Jos haluaa oikein positiivisesti ajatella, enää on jäljellä huomisen jälkeen 6 albumitarkistusta ja kouluviikoistakin enää 19/20 jäljellä ;).
Mut nyt Buananotte!
lauantai 18. syyskuuta 2010
töitä todella riittää..
Huhhuijakkaa mikä viikko!
Opiskelut nyt täydessä vauhdissa ja hommaa todella riittää! Kirjoitettu on ja paljon ja paljon vielä kirjoittamatta! Onneksi on myös mielenkiintoista, vaikkakin välillä tuntuu, että tietoa tulee liikaakin.. Edelleen kuitenkin tiedän, että haluan tätä vaikka helpolla en diplomia tule saamaan.. Toisaalta hyvä niin, niin osaa varmasti tulevan työnsä..
Muuta tällä viikolla ei olekaan ehtinyt tekemään kuin opiskella ja pyöräillä uudella (käytetyllä) pyörällä kouluun ja takasin ja välissä vetäistä jotain naamariin. Eilen kuitenkin tuli taas yksi piristävä ylläri kun yllättäen taas vaiheeksi täällä oli juhlat jonkun pyhimyksen kunniaksi. Pääkatu suljettiin ja musiikkia ja esityksiä oli ympäri kaupunkia. Myös kalja ja muita alkoholituotteita myyviä kojuja oli valtaisasti, mutta piristävää kyllä kukaan täällä ei örveltänyt tai muuten käyttäytynyt sopimattomasti...Koska elvikset päättivät tulla soittamaan ikkunan alle torvillaan päätimme kämppisten kanssa lopettaa kirjoittelut ja suunnata myös iltakävelylle kaupungille, tässä hieman kuvia:
Tänään sain myös ensimmäiset vieraani Suomesta! Kiitos Katja ja Saara oli todella ihanaa nähdä! Piristitte ihanasti oloani täällä! Kyllä nyt jaksaa taas! Kiitokset myös tuliaisista ja perille tulleista terveisistä :)
Nyt unille, että jaksaa taas huomenna kirjoittaa ja kirjoittaa ja kirjoittaa!
Buana notte!
Opiskelut nyt täydessä vauhdissa ja hommaa todella riittää! Kirjoitettu on ja paljon ja paljon vielä kirjoittamatta! Onneksi on myös mielenkiintoista, vaikkakin välillä tuntuu, että tietoa tulee liikaakin.. Edelleen kuitenkin tiedän, että haluan tätä vaikka helpolla en diplomia tule saamaan.. Toisaalta hyvä niin, niin osaa varmasti tulevan työnsä..
Muuta tällä viikolla ei olekaan ehtinyt tekemään kuin opiskella ja pyöräillä uudella (käytetyllä) pyörällä kouluun ja takasin ja välissä vetäistä jotain naamariin. Eilen kuitenkin tuli taas yksi piristävä ylläri kun yllättäen taas vaiheeksi täällä oli juhlat jonkun pyhimyksen kunniaksi. Pääkatu suljettiin ja musiikkia ja esityksiä oli ympäri kaupunkia. Myös kalja ja muita alkoholituotteita myyviä kojuja oli valtaisasti, mutta piristävää kyllä kukaan täällä ei örveltänyt tai muuten käyttäytynyt sopimattomasti...Koska elvikset päättivät tulla soittamaan ikkunan alle torvillaan päätimme kämppisten kanssa lopettaa kirjoittelut ja suunnata myös iltakävelylle kaupungille, tässä hieman kuvia:
 |
| Let's zumba!! |
Tänään sain myös ensimmäiset vieraani Suomesta! Kiitos Katja ja Saara oli todella ihanaa nähdä! Piristitte ihanasti oloani täällä! Kyllä nyt jaksaa taas! Kiitokset myös tuliaisista ja perille tulleista terveisistä :)
Nyt unille, että jaksaa taas huomenna kirjoittaa ja kirjoittaa ja kirjoittaa!
Buana notte!
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Opiskelua ja retki Selviinoon
Ciao tutti!
Mulla on vihdoin netti!! Kaiken säätämisen jälkeen! Meille siis piti tulla kotiin netti, mutta siitä firmasta ei sitten ole kuulunut mitään alun jälkeen. No viikolla kämppis sitten lähti selvittelemään muita firmoja. No niilläpä ei sitten ollut tarjota kuin kahden vuoden sopimuksia, joiden kesken lopettamisesta tulisi jonkinmoinen maksu..Siispä päätän suunnata Supermediaan, jossa on englantia hyvin puhuva Fabio auttamassa, tietenkään homma ei suju ihan näin helposti..Vaan käypä ilmi ettei tikku toimikaan mun koneessa (onneksi olin ottanut koneen mukaan, jotta voitiin testata ennen kuin ostin mitään!).. No Fabio päättää tilata mulle toisen tikun. Illasta hän laittaa tekstiviestiä, että ei usko minkään tikun toimivan, hidastavat liikaa jotain mun koneessa.. No päädytään kuitenkin siihen, että vien koneen seuraavana aamuna hänelle ja hän vielä koittaa testailla eri tikkuja. Ja iltapäivästä saankin mukavan puhelun, tikku löytyi. Nyt mulla on sit 100h/kk.. Niinkuin rakkaan siskoni lapsen ristiäisissä aikoinaan kävi: Ei tässä vielä kaikki! Tämän kaiken homman keskellä selviää, että on olemassa firma, josta saadaan langaton netti.. No kohta mulla on sitten se ja tämä mokkula :D Onneksi ovat aika edullisia.
Nyt voisin ehkä hieman kertoa miten itse päätarkoitus eli opiskelu sujuu! Opiskelut ovat yllättäneet todella positiivisesti. Lieko se, että kurssilla aiemmin olleet ovat valmistaneet mut niin hyvin! Hommia riittää todella, päivät ovat pitkiä ja penkit epämukavia. Mutta opinnot ovat todella, todella mielenkiintoisia, innostavia ja avartavia, en malta odottaa, että pääsen itse joskus käyttämään materiaaleja lasten kanssa! Oon todellakin oikeassa paikassa! Ehkä opiskelujen vuoksi kestää myös sen, että joutuu asumaan Italiassa :D . Ilmeisesti hieman yllättäen meidän opettaja on todella mukava ja innostava! Ei ollenkaan sellainen kuin odotin! Toisaalta myös koulutuskeskuksella ihmeteltiin kun hän antoi meille luvan sinutella toisiamme koululla (häntä toki emme saa). Tiukka täti hän kylläkin on, mutta ainakin vielä mielestäni ihan hyvällä tapaa ja olematta töykeä. Kertoo jopa vitsejä luennoilla :D
Koulun (ja netin metsästyksen) ohella tällä viikolla on myös aloitettu muutoinkin arkeen totuttelu ja aloitettu juokseminen(lisäksi käveltyä tulee joka päivä n. tunti.) Kämppiksistä toinen on oikein hyvä lenkkikaveri! Harmi, että nyt hän on kovassa flunssassa :(. Huomenna ajattelin kysellä koululle viime vuonna jätetyn rikkinäisen pyörän perään ja viedä se korjattavaks :). Arjen ohella hyödynsimme myös vielä tämän viikonlopun, kun ei vielä ole hommia kauheasti rästissä, läheisessä vuoristokylässä Selviinossa käymiseen. Matka sinne oli oikein sujuva ja todella edullinen, mitä nyt vaijerin varassa roikkuvassa kopissa olo nyt vähän hirvitti. Paikan päällä myös ruokailu oli paljon edullisempaa kuin kaupungissa. Ja tietty näköalat oli aika mahtavat.
Ikävä on edelleen kova, mutta opiskelun tuomat hommat pitävät nyt jo sen verran kiireisenä ettei liiaksi ehdi murehtiä ja toisaalta opiskelun tuoma innostus myös tuo tarkoitusta täällä oloon. Toki olen kuitenkin jo laskeskellut päiviä siihen, että pääsen takaisin kotiin :D (kaikkea sitä keksiikin tehä kun ei ole nettiä eikä televisiota). Nyt on 35 yötä siihen, että Samuli tulee, 102 yötä siihen, että tuun Suomeen joululomaksi ja 292 yötä siihen, että opinnot ovat ohi ja toivottavasti diplomi saavutettu..
Tänään ostin lentoliput joululomaksi. Saavun Suomeen 23.12 illasta ja lähde 9.1. aamusta. Niin ja tänään sain mielettömän mukavia uutisia! Saadaan tuttavan tuttavan kautta ekstrapatja tai jopa 2 ekstrapatjaa vuodeksi ilmaiseksi lainaan kotiinkuljetuksella(Hannu jos luet tätä niin kiitos mielettömästi)! Ja samalla sain vielä kutsun konserttiin johon kuului myös kyydit kotiovelta kotiovelle :D. Harmittaa vain, että ensimmäinen albumitarkistus on maanantaina, joten hieman hirvittää onko lauantaina varaa lähteä mihinkään.. No yritys ainakin on kova!
Sit vielä loppuun pienoinen pyyntö: Te kaikki ihanat ihmiset jotka luette ja lisäksi kommenteillanne piristätte päiviäni, voisitteko laittaa etunimen lisäksi jonkin muunkin selvennyksen, sillä on niin paljon ystäviä ja tuttavia, joilla on sama nimi.
Nyt vielä hieman puhtaaksi kirjoitusta ja sit unia!
Ps.Tässä lupaamani kuvat :D
Mulla on vihdoin netti!! Kaiken säätämisen jälkeen! Meille siis piti tulla kotiin netti, mutta siitä firmasta ei sitten ole kuulunut mitään alun jälkeen. No viikolla kämppis sitten lähti selvittelemään muita firmoja. No niilläpä ei sitten ollut tarjota kuin kahden vuoden sopimuksia, joiden kesken lopettamisesta tulisi jonkinmoinen maksu..Siispä päätän suunnata Supermediaan, jossa on englantia hyvin puhuva Fabio auttamassa, tietenkään homma ei suju ihan näin helposti..Vaan käypä ilmi ettei tikku toimikaan mun koneessa (onneksi olin ottanut koneen mukaan, jotta voitiin testata ennen kuin ostin mitään!).. No Fabio päättää tilata mulle toisen tikun. Illasta hän laittaa tekstiviestiä, että ei usko minkään tikun toimivan, hidastavat liikaa jotain mun koneessa.. No päädytään kuitenkin siihen, että vien koneen seuraavana aamuna hänelle ja hän vielä koittaa testailla eri tikkuja. Ja iltapäivästä saankin mukavan puhelun, tikku löytyi. Nyt mulla on sit 100h/kk.. Niinkuin rakkaan siskoni lapsen ristiäisissä aikoinaan kävi: Ei tässä vielä kaikki! Tämän kaiken homman keskellä selviää, että on olemassa firma, josta saadaan langaton netti.. No kohta mulla on sitten se ja tämä mokkula :D Onneksi ovat aika edullisia.
Nyt voisin ehkä hieman kertoa miten itse päätarkoitus eli opiskelu sujuu! Opiskelut ovat yllättäneet todella positiivisesti. Lieko se, että kurssilla aiemmin olleet ovat valmistaneet mut niin hyvin! Hommia riittää todella, päivät ovat pitkiä ja penkit epämukavia. Mutta opinnot ovat todella, todella mielenkiintoisia, innostavia ja avartavia, en malta odottaa, että pääsen itse joskus käyttämään materiaaleja lasten kanssa! Oon todellakin oikeassa paikassa! Ehkä opiskelujen vuoksi kestää myös sen, että joutuu asumaan Italiassa :D . Ilmeisesti hieman yllättäen meidän opettaja on todella mukava ja innostava! Ei ollenkaan sellainen kuin odotin! Toisaalta myös koulutuskeskuksella ihmeteltiin kun hän antoi meille luvan sinutella toisiamme koululla (häntä toki emme saa). Tiukka täti hän kylläkin on, mutta ainakin vielä mielestäni ihan hyvällä tapaa ja olematta töykeä. Kertoo jopa vitsejä luennoilla :D
Koulun (ja netin metsästyksen) ohella tällä viikolla on myös aloitettu muutoinkin arkeen totuttelu ja aloitettu juokseminen(lisäksi käveltyä tulee joka päivä n. tunti.) Kämppiksistä toinen on oikein hyvä lenkkikaveri! Harmi, että nyt hän on kovassa flunssassa :(. Huomenna ajattelin kysellä koululle viime vuonna jätetyn rikkinäisen pyörän perään ja viedä se korjattavaks :). Arjen ohella hyödynsimme myös vielä tämän viikonlopun, kun ei vielä ole hommia kauheasti rästissä, läheisessä vuoristokylässä Selviinossa käymiseen. Matka sinne oli oikein sujuva ja todella edullinen, mitä nyt vaijerin varassa roikkuvassa kopissa olo nyt vähän hirvitti. Paikan päällä myös ruokailu oli paljon edullisempaa kuin kaupungissa. Ja tietty näköalat oli aika mahtavat.
Ikävä on edelleen kova, mutta opiskelun tuomat hommat pitävät nyt jo sen verran kiireisenä ettei liiaksi ehdi murehtiä ja toisaalta opiskelun tuoma innostus myös tuo tarkoitusta täällä oloon. Toki olen kuitenkin jo laskeskellut päiviä siihen, että pääsen takaisin kotiin :D (kaikkea sitä keksiikin tehä kun ei ole nettiä eikä televisiota). Nyt on 35 yötä siihen, että Samuli tulee, 102 yötä siihen, että tuun Suomeen joululomaksi ja 292 yötä siihen, että opinnot ovat ohi ja toivottavasti diplomi saavutettu..
Tänään ostin lentoliput joululomaksi. Saavun Suomeen 23.12 illasta ja lähde 9.1. aamusta. Niin ja tänään sain mielettömän mukavia uutisia! Saadaan tuttavan tuttavan kautta ekstrapatja tai jopa 2 ekstrapatjaa vuodeksi ilmaiseksi lainaan kotiinkuljetuksella(Hannu jos luet tätä niin kiitos mielettömästi)! Ja samalla sain vielä kutsun konserttiin johon kuului myös kyydit kotiovelta kotiovelle :D. Harmittaa vain, että ensimmäinen albumitarkistus on maanantaina, joten hieman hirvittää onko lauantaina varaa lähteä mihinkään.. No yritys ainakin on kova!
Sit vielä loppuun pienoinen pyyntö: Te kaikki ihanat ihmiset jotka luette ja lisäksi kommenteillanne piristätte päiviäni, voisitteko laittaa etunimen lisäksi jonkin muunkin selvennyksen, sillä on niin paljon ystäviä ja tuttavia, joilla on sama nimi.
Nyt vielä hieman puhtaaksi kirjoitusta ja sit unia!
Ps.Tässä lupaamani kuvat :D
 |
| Kaapelikyydistä maisemia |
 |
| ja lisää maisemia |
 |
| maisemaa ravintolasta |
 |
| että tämmönen pizza tällä kertaa :D |
 |
| joo no siis oon kuullu, että tätä tehdään lumessa ja vedessä, mutta näköjään myös muovimatolla :D |
 |
| ja hissimatolla ylös |
 |
| Kay lähdössä laskemaan |
 |
| ja Sarahin vuoro |
 |
| siinä teille italialaista muotoilua :D |
maanantai 6. syyskuuta 2010
Ensimmäinen viikko takana..
No niin, vieläkään ei ole nettiä, mutta kun reippaana tyttönä sain perjantain luennot kirjoitettua puhtaaksi, siivottua ja on vieläpä maanantai aamu vapaana aattelin fiksuna tyttönä kirjoitella kotona teille blogia valmiiksi ja vaan copy pastetella tän kun vaan pääsen nettiin. Varoitan jo heti alkuunsa, että tämä päivitys on pitkä sillä viikon aikana on tapahtunut niin paljon ja en ole ehtinyt päivittämään tänne kuvia aiemmin.
Tästä se kaikki sitten alkoi. Kaksi matkalaukkua ja reppu! Voin sanoa, että jäi kyllä paljon tavaroita ja vaatteita Suomeen, mitä nyt kaipaa.
Loppu lennosta ja laskeutumisen alettua päästiin ihailemaan, jotka todella ovat ihan vieressä, kumpa jossain vaiheessa olisi aikaa käydä ihailemassa niitä lähempää. Kiitokset muuten vielä mukaville matkaseuralaisille!! Oli hyvät eväät ;)
Nyt Montessorin sanoin orientoituminen on alkanut ja olempa alkanut jo hieman tutkimaankin ympäristöä. Edelleen täällä olo tuntuu aika ajoin todella hankalalta ja halu pakata laukut ja tulla seuraavalla koneella takaisin on välillä sietämättömän kova. Ikävä on valtava. Orientoituminen ottaa kuitenkin koko ajan enemmän tilaa ja tuntuu, että pikku hiljaa alkaa hieman helpottaa. Tänään moppasin koko asunnon kun kyllästyin vaihtamaan sukkia koko ajan lattioiden likaisuuden takia. Tapasin tänään kunnolla myös Karvisen, naapureiden kissan, joka on aika hurjapää. Kulkee ohutta kaidetta pitkin niiden parvekkeelta meidän parvekkeelle ja tosiaan asutaan neljännessä kerroksessa :D. Toivottavasti Karvinen kohta rohkaistuu vielä enemmän ja antaa silittää.
Kämppäkaverit tuntuvat päivä päivältä mukavammilta ja yhteiselo on alkanut sujumaan yllättävän hyvin, vaikka aluksi hieman olikin epäilyksiä. Sarahin isä on myös ollut täällä meidän seurana, mikä on auttanut minua todella paljon. Hän on mielettömän ihana ihminen! Aina todella huomaavainen, ystävällinen ja kiinnostunut. On jopa ostanut meille pieniä yllätyksiä vaikka kuinka, muutama koristaakin nyt ikkunalautaa :). Ainakin tällä hetkellä sittenkin vaikuttaisi siltä, että tämä on hyvä asumisjärjestely, vaikkakin viimeisenä tulijana sain sen mitä jäi eikä eri kulttuureiden yhteensovittaminen aina ole niin helppoa. No nyt keittiössä on mulle oma tiskiharja ja rätti, mä mitään sieniä käyttele ;).
Myös muut opiskelukaverit vaikuttavat oikein mukavilta. Meitä on täällä monesta maasta (olisikohan 8:sta) ja vielä odotellaan muutamaa, jotka vasta saivat viisumit. Erityisen hyödylliseksi ystäväksi on muodostunut amerikkalainen Katie, joka on täällä nyt toista kertaa kurssilla. Hän on auttanut kaikessa, antanut vinkkejä ja antanut käyttää internettiään. Tänään hän olikin perheineen (tai ainakin osan) meillä illallisella.
Vaikka alku on ollut yllättävän raskas, raskaampi kuin koskaan kuvittelin ja kyyneleitä ei ole säästelty ei täällä olo nyt aina ole ollut niin kaameaa:
Tässä kaupassa nyt kaikki kengät 5e/pari. Muuten täällä on kyllä kaikki yllättävän kallista, tosin myös aika korkealaatuista ja tyylikästä.
Ensimmäisenä iltana mulle olikin sitten järjestetty vähän isommat juhlat :D. Kuulin puhuttavan jostain pyhimyksestä, tiedä sitten oonko mä ihan semmoinen...
funicularilla (tai mikä lie) jatkettiin iltaa kohti Citta Altaa. Aika upea ja jyrkkä nousu!
 | |
| ensimmäisellä illallisella olisi pitänyt varmaan ostaa jotain näistä herkullisen näköisistä ja kovin suosituista pizzoista.. |
No tunnetusti mä en osaa ikinään tilata mitään kovin herkullista. Niinpä tilasin sitten itselleni jotain paikallista herkkua, joka ei kyllä ollut kovinkaan herkullista. Päädyinpä pulittamaan siitä vieläpä n. 20 euroa!
Koska nää juhlathan oli tosiaan järjestetty mulle, tietenkin siellä oli ilmainen viinitarjoilu! KYLLÄ ja me nautittiin siitä kyllä kaksin käsin ;)
juhla jatkui akropaattien esityksillä.
Esitysten jälkeen jatkettiin iltaa vähän paremman ruuan merkeissä. Kuvassa Fernanda.
Ensimmäisen illan jälkeen olikin aika alkaa tutustua paremmin kotiin ja asettua aloilleen. Tässä olisikin nyt kuvia kotoa:
 | ||
| oma huone |
 | ||||
 |
| Keittiö, jossa astianpesukone! |
 | |
| Poreet ei ikävä kyllä toimi :( |
 |
| Näkymä omasta huoneesta |
Koska halusimme asuntoon tavaroita, suuntasimme Sarahin kanssa nokkamme kohti Ikeaa. Kaikkea ei löytynyt, mutta päästiinpähän oikein hyvään alkuun. Ikea olikin n. 40 minuutin päässä, mutta meillä kävi todella hyvä tuuri, sillä Sarahin isä, joka ystävystyy kaikkien kanssa, hankki parissa päivässä itsellensä italialaisen ystävän Leon, joka on ennen ollut ranskan opettaja, lähti meille kuskiksi ja kantoavuksi.
Torstaina meillä oli aloitusjuhla, jossa ilokseni tapasin myös suomalaisen albumin tarkastajan! Hän kutsui minut jo kylään ja lupasi auttaa jos tulee ongelmia! Perjantaina opinnot sitten alkoivat rankemmin kuin kukaan meistä osasi kuvitella. Koska vieraileva luennoitsija oli täällä vain perjantaina, aloitettiin luennot ilman MINKÄÄNLAISTA orientoitumista tai edes minkäänlaisia neuvoja, mitä pitää tehdä. Onneksi tiesin mitä tehdä, olenhan Suomessa tutustunut montessoriopettajiin. Tietenkin myös Katie antoi meille vinkkejä. Myös hän ihmetteli sitä, miten alku saattoi olla tällainen ja vieläpä lähdettiin liikkeelle teoriasta, minkä luentoja heillä oli hänen aiempana vuotena vasta paljon myöhemmin. Onneksi olen tehnyt gradua aiheesta, niin itse asia ei ollut vaikea. Muistiinpanojen tekeminen tosin on vielä aika hankalaa, sillä englannin kirjoittaminen ei vielä suju kovin nopeasti. Päädyinkin kirjoittamaan finlishiä, eli puoliksi suomea ja puoliksi englantia. No toisaalta jos romanialaistyttö, joka omien sanojensa (jos tiesi mitä sanoi) mukaan on opiskellut englantia 2 kuukautta onnistuu tässä, ei mulla tule olemaan mitään hätää! Työtä kyllä riittää silti.
Koska en halua mitään roikkumaan, reippaana tyttönä olenkin kirjoitellut jo ekat luennot puhtaaksi kansiota varten. Muina vuosina teoriakansio tosin on ollut vapaaehtoinen, mutta mä pelaan varman päälle kun mitään ei oo sanottu, ja toisaalta itseäni vartenhan mä täällä oon niitä tekemässä ja oppimassa. Puhtaaksi kirjoittaminen on yllättävän hidasta ja työlästä, vaikka onneksi saammekin nykyään käyttää läppäreitä muistiinpanoon. Ajatelkaa, ne tulivat sallituiksi vasta muistaakseni vuonna 2004! Joo ja edelleenkään niitä ei saa ladata siellä. Kiitos Samuli kun hankit mulle koneen jonka akku kestää piiitkään! Toisaalta mä jopa vähän nautin kotona puhtaaksi kirjoittamisesta, sillä on tekemistä eikä niinkään aikaa murehtia kaikkea ja tietty aihe on kiinnostava. Toisaalta taas varmaan tulee sekin vaihe kun on nautinto kaukana, nyt oli kuitenkin koko viikonloppu aikaa kirjoittaa yhden päivän luennot.
Kieli on ollut täällä hieman ongelma, sillä paikalliset eivät oikein tuota englantia puhu (ottakkee huomioon, jos tuutte kyläileen tai muuten vain Italiaan). Toisaalta taas itse ei ole vielä mikään englannin puhumisen mestarikaan, joten sanakirjoille on ollut paljon käyttöä. Ihanaa on kuitenkin se, että ymmärrän kaiken englanniksi ja oma puhekin kehittyy päivä päivältä. Välillä vaan turhauttaa kun olisi sanottavaa (ja tunnetusti mullahan sitä riittää ;) ) eikä ole sanoja, joilla kertoa se, tai ne eivät tule suusta niin kuin haluaisi. Mutta eiköhän se siitä!
Kiitos kaikille tuesta! Ikävä on kova! Yritän olla positiivinen ja tehdä parhaani, vaikka se välillä onkin hankalaa. Mut hei, eiköhän tää lopulta vaan vahvista mua! Ja jos ei niin sithän sen täytyy tappaa mut, joten saa nähdä miten käy ;). Toivottavasti pian saadaan netti niin pääsen pitämään paremmin yhteyttä!
Loppuun vielä muutama kuva ferrareista. Löysimpä sieltä itsellenikin sopivan ;). Kuvat ovat Bergamon keskustasta, jossa oli vaikka mitä ohjemaa tänä viikonloppuna.
 |
| Löysin myös itselleni sopivan Ferrarin ;) |
Arreviderci !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)